Pääkirjoitus: Ilmastonmuutos mullistaa myös energiaverotuksen

Mitä tapahtuu energiaverotukselle, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee olennaisesti? Energiateollisuuden laskelmien mukaan Suomen valtion kassaan kilahtaa miljardi tai jopa kaksi miljardia euroa vähemmän verotuloja vuodessa. Kyse ei ole taskurahoista vaan merkittävästä muutoksesta valtion tuloissa.
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä painottaa Ylen haastattelussa, että energian tuottajat ovat sitoutuneet ilmastotavoitteisiin. Leskelä peräänkuulutti kuitenkin keskustelua siitä, mitä energiantuotannon ja siitä seuraavan verotuksen muuttuminen merkitsee. Leskelän toive on perusteltu.
Suomessa voivoteltiin menneinä vuosikymmeninä luonnonvarojen vähäisyyttä. Norjaa pidettiin onnekkaana, kun maan vesialueilta voidaan pumpata suuria määriä öljyä. Öljyn merkitys tulevaisuudessa vähenee dramaattisesti, ja siksi uusissa energialähteissä piilee myös suuria mahdollisuuksia.

Ilmastonmuutoksen vastaisten toimien ja tulevien poliittisten päätösten vaikutuksia olisi hyvä ennakoida. Suomessa on korkeatasoista energiaosaamista. Verotulojen menettämisen sijaan olisi syytä pohtia sitä, miten Suomesta tehdään uuden ajan energian mallimaa, jossa tehtyjä innovaatioita ja niiden pohjalta jalostettuja tuotteita voidaan käyttää ympäri maailman. Fossiilisen energiatuotannon alasajo voikin nostaa Suomen painoarvoa maailmalla merkittävästi.
Kun hallitukselta odotetaan toimenpiteitä, jotka tukevat 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamista, ovat uusiutuvan energian tutkimus ja tuotekehitys erittäin varteenotettavia investointikohteita. Suunnitteluun kannattaa ottaa mukaan yliopistoja ja yrityksiä. Iso asia vaatii normaalia isompaa ajattelua.