Pääkirjoitus: Saimaa-ilmiön tavoite ei saa unohtua – Itä-Suomi tarvitsee edelleen vahvaa yhteistyötä

Neljän maakunnan ja viiden kaupungin yhteinen Euroopan unionin kulttuuripääkaupunkihanke 2026 eli Saimaa-ilmiö on tullut ehkä sen vaikeimpaan vaiheeseen. Nyt niin Savonlinnan kaupungin kuin Mikkelin, Kuopion, Joensuun ja Lappeenrannan pitäisi kyetä päättämään, kuinka paljon ne ovat valmiita satsaamaan hankkeeseen.

Samalla puntariin joutuu myös se, kuinka tosissaan niin kaupungin ylin johto kuin luottamushenkilöt uskovat kulttuurin Itä-Suomea yhdistävään ja kehittävään voimaan.

Maksuosuudesta päättämistä ei yhtään helpota sekään, että mukana olevien kaupunkien talousluvut ovat vähintäänkin alavireisiä ellei jopa huolestuttavia. Lisäksi luottamushenkilöillä voi olla vaikeuksia hahmottaa koko kulttuuripääkaupunkihankkeen sisältöä, koska sitä ei ole hyvä paljastaa tittelistä kilpaileville Oululle ja Tampereelle.

Savonlinnan esittämässä uudessa kaupunkien rahoitusosuuslaskelmassa 6,5 miljoonan euron osuus on jo puolittunut. Savonlinnan osuudeksi jäisi miljoona euroa ja Mikkelille, Kuopiolla, Joensuulle ja Lappeenrannalle puolen miljoonan euron osuus jokaiselle.

Hankkeeseen myönteisesti suhtautuva Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen (Itä-Savo 27.2.) pohtii, vakuuttaako kaupunkien rahoitusosuus valintaraatia. Samalla lienee hyvä pohtia myös sitä, ovatko suuret rahalliset satsaukset ainoa keino vakuuttaa raati hyväksymään Savonlinnan hakemus jatkoon. Meneekö raha sisällön ohi?

Kaupunkien rahoitusosuudesta päätettäessä olisi kuitenkin muistettava, miten Saimaa-ilmiö syntyi, ja ennen kaikkea se, mitä sillä tavoitellaan.

Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakunnilla ja sen keskuskaupungeilla oli yhteinen näkemys siitä, että koko Itä-Suomi tarvitsee nostetta ja se syntyy vain hyvällä ja vahvalla yhteistyöllä, sellaisella jollaista täällä ei ole koskaan aikaisemmin tehty. Siksi syntyi Saimaa-ilmiö.

Toivottavasti kaupunkien myönteisen rahoituspäätöksen tekemistä helpottaa tieto, että rahat käytetään vasta vuosina 2022–2027 ja silloinkin vain, jos Savonlinna on valittu Euroopan unionin kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026.

Uusimmat uutiset