Pääkirjoitus: Epidemian riski on suhteellinen

Pelko Kiinan koronavirusepidemiasta konkretisoitui Suomessakin perjantaina: Lapissa kaksi kiinalaisturistia hakeutui hoitoon influenssaoireiden vuoksi. Tapausta ehdittiin epäillä koronavirukseksi, mutta epäilys kumottiin iltaan mennessä. Globaalissa maailmassa kaikki kulkee nopeasti. Lapissa matkailusesonki on vilkkaimmillaan, ja kiinalaisia on liikkeellä paikallisen uudenvuodenjuhlan vuoksi.

Tauti on jo herättänyt pelkoa ympäri maailmaa, vaikka toistaiseksi sen aiheuttamat haitat ovat lähinnä paikallisia. Sairastuneiden määrä ei ole noussut tuhansiin. Kuolemantapauksia on aiheutunut vain parisenkymmentä – hekin pääosin vanhuksia, joilla on ollut muitakin sairauksia.

Me Suomessa voimme elää rauhallisin mielin. Tämän akuutin viruksen nostaa uutisiin se, että tilanne muistuttaa monella tavalla vuoden 2003 sars-epidempiaa. Sarsiin sairastui eri puolilla maailmaan yli 8 000 ja ihmistä, joista kuoli noin 800.

Sarsin leviäminen johtui osittain siitä, että Kiina pyrki aluksi peittelemään asiaa. Nyt tilanne on toinen ja toimenpiteet Kiinassa – etenkin Wuhanissa, josta epidemia näyttää alkaneen – ovat heti olleet jämäköitä.

Erilaiset maailmanlaajuiset epidemiat ovat pysyvä ilmiö. Niiden kanssa pitää oppia elämään. Suurista mediakohuista huolimatta konkreettisimmat vaikutukset tavallisen ihmisen elämään ovat usein epäsuoria ja tulevat esimerkiksi talouden kautta. Nytkin ekonomistit ovat jo varoittaneet, että käynnissä oleva koronaepidemia saattaa pitkittyessään leikata Kiinan talouskasvusta jopa prosenttiyksikön. Se taas heijastelisi koko maailmantalouteen.

Perspektiiviä epidemiapelkoon voi hakea lukemalla WHO:n listausta maailman suurimmista terveysuhkista. Ilmansaasteet, ilmastonmuutos, heikko perusterveydenhuolto ja vaikkapa rokotevastaisuus ovat mittaluokaltaan aivan toista kuin tämä korona. Samoin denguekuume, johon sairastuu vuosittain 50–100 miljoonaa ihmisiä ja kuolee tuhansia.