Pääkirjoitus: Eläinkin on hyvän kohtelun arvoinen

Eilen perjantaina alkanut Eläinten viikko muistuttaa eläinten hyvästä kohtelusta. Asiasta, jonka pitäisi olla itsestään selvyys kaikille eläimiä omistaville tai niiden kanssa työtä tekeville.

Valitettavaa vain on, että vapaaehtoisissa eläintensuojeluyhdistyksissä toimivat saavat jatkuvasti ilmoituksia eläinten kaltoin tai jopa julmasta kohtelusta. Savonlinnassakin eläintensuojeluyhdistyksen tekemä arvokas työ täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Toivoa sopii, että yhdistyksen toimintaan ja etenkin raskaaseen eläinsuojelutyöhön löytyy myös tulevaisuudessa aktiivisia ihmisiä.

Arvostetun käyttäytymis- ja kognitiotutkijan sekä tietokirjailijan Helena Telkänrannan mukaan parhaiten tiedetään, mitä nisäkäs voi tuntea. Nisäkkäiden aivojen fyysiset ja kemialliset reaktiot sekä muun elimistön reaktiot ovat perustunteissa Telkänrannan mukaan samankaltaisia kuin ihmisillä.

Nisäkäs siis tuntee surua, pelkoa ja iloa — tunteita, joita esimerkiksi jokainen koiranomistaja tietää lemmikkinsä tuntevan. Siksi se, kuinka ihminen kohtelee eläintä, kertoo, millainen ihminen hän itse on.

SEY eli Suomen eläinsuojelu muistuttaa teemaviikolla eläinten oikeudesta päästä liikkumaan ja toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään. Teemaviikko kohdistuu etenkin tuotantoeläimiin ja niiden pitämistä häkissä. Yhtälailla myös lemmikkieläimillä on oikeus toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä ja siitäkin vastuun kantaa ihminen.

Lääkäri ja biologi Konrad Lorenz on sanonut: Ei ole mitään muuta ehdottomasti pysyvää, kuin koiran uskollisuus. Ajatukseen on helppo uskoa. Se pitää sisällään myös suuren velvoitteen meille ihmisille.


jaana.rautio-teijonmaa@ita-savo.fi

Kirjoittajan perheeseen kuuluu Osku-koira.