Pääkirjoitus: Suomen talous notkahti odotettua enemmän

Suomen taantuma on syventynyt. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kansantalous on supistunut kolme peräkkäistä vuosineljännestä, nyt 4,5 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Sekä viennin että yksityisen kulutuksen reilu supistuminen koettelevat suomalaisten luottamusta talouteen.

Odotettua oli, että ennustetta bruttokansantuotteen supistumisesta joudutaan korjaamaan alaspäin. Tuoreet tiedot eivät olleet yllätys. Selkeä korjausliike herätti kuitenkin huolen siitä, onko Suomi sittenkään pärjännyt koronakriisissä monia muita maita paremmin. Siltä yhä näyttää. Suomi on suoriutunut selvästi paremmin kuin keskeiset kauppakumppanit Ruotsi ja Saksa ja huomattavasti vahvemmin kuin euroalueella keskimäärin, missä arvonlisä oli laskenut lähes 12 prosenttia alaspäin.

Erityisen raju pudotus on ollut majoitus- ja ravitsemustoimialalla – toisaalta osassa yrityksissä pahin on toivottavasti jo takana. Myös liikenne ja raskas teollisuus ovat kärsineet, mistä ovat kielineet lukuisat irtisanomisuutiset aivan viime päivinä. Rakentamisen toimialalla arvonlisäys on pysynyt plussan puolella, mutta huoli on ollut suuri. Koronan vaikutukset näkyvät toimialalla viiveellä. Uudisrakentamisessa tahti on ollut selvästi hiljentymässä.

Arjen tasolla huolta ovat herättäneet lomautukset ja irtisanomiset. Ne horjuttavat kuluttajien luottamusta omaan talouteen ja heijastuvat kulutukseen. Taloustaantumassa irtisanomisia tulisi kaikin tavoin yrittää välttää.

Kriisi on globaali ja niin syvä, että nyt ei ole järkevää etsiä kansallisia syyllisiä tilanteelle vaan pyrkiä löytämään yhdessä ratkaisuja talouden elvyttämiseen. Talouskasvu ja kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttävät nokkapokkailun sijaan laajaa yhteistyötä, jotta mahdollisimman moni suomalainen työpaikka ja yritys voitaisiin säilyttää.

Kommentoidut