Pääkirjoitus: Kaupan keskittyminen jatkui edelleen

Päivittäistavarakauppa ry:n vuoden 2018 markkinaosuustietojen mukaan päivittäistavaramyynti on yhä enemmän kahden kauppa. S-ryhmän ja Keskon yhteenlaskettu osuus on jo 82,5 prosenttia. Edellisvuodesta lisäystä on 0,8 prosenttiyksikköä.

Kaupan jättien osuuden jatkuva kasvu kertoo tietysti niiden hyvästä toiminnasta ja asiakkaiden luottamuksesta, mutta on samalla myös huolestuttavaa. Keskittyminen ei millään alalla ole toivottavaa, koska sillä on myös haittavaikutuksensa. Se esimerkiksi vähentää valinnanvapautta ja kilpailua, koska kaupat suosivat omia merkkejään. Kolmansien tuottajien on vaikea päästä markkinoille.

Suurten ryhmittymien määräävään markkina-asemaan kiinnitti talvella huomiota maatalouden kannattavuutta selvitellyt OP:n entinen pääjohtaja Reijo Karhinen. Hän näki sen yhdeksi syyksi maatalouden heikkoon tuloskehitykseen. Maataloustuottajien voima ei riitä kaupan kanssa neuvoteltaessa. Karhisen esitteli toimia, joilla S- ja K-ryhmän asemaa voitaisiin horjuttaa, mutta niistä ei raportin julkistamisen jälkeen ole kuulunut mitään.

Viime vuonna myyntiään kasvatti eniten Lidl. Saksalaiskauppa on tasaisesti kasvattanut markkinaosuuttaan, mutta se on ollut pois lähinnä pieniltä kaupparyhmittymiltä. Kun Lidl on 15 vuodessa nostanut markkinaosuutensa parista prosentista nykyiseen vajaaseen kymmeneen, on kahden suuren yhteenlaskettu osuus noussut samassa ajassa 13 prosenttiyksikköä. Lidlin maihinnousulla Suomeen on ollut enemmän vaikutuksia hintakilpailuun.

Verkkomyyntikään ei rakennetta horjuta. Kasvuprosentit ovat komeita, mutta markkinaosuus on vain alle puoli prosenttia.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi

Luetuimmat

Kommentoidut