Puheenvuoro: Tuonti heikentää elintarvikeketjua

Kirjoittajan mielestä kauppa voi osoittaa aitoa vastuuta antamalla tilaa ja mahdollisuuksia kotimaisille merkkituotteille, ja sellaisella hinnalla, että niitä kannattaa tuottaa.

Maatalouden heikko kannattavuus on herättänyt laajalti tukea suomalaisille viljelijöille. Myös kaupan osalta on retoriikka pehmentynyt aiempaan verrattuna. Nyt empatia pitää muuttaa euroiksi.

Heikon kannattavuuden syynä on, että suomalaisesta ruoan raaka-aineesta ei makseta oikeaa hintaa. Oikean hinnan myötä maataloustuenkin tarve vähenisi.

Näytön paikka on myös suomalaisella elintarviketeollisuudella.

Kuluttajat voivat turvata suomalaisen ruoan saatavuuden valitsemalla kotimaisia elintarvikkeita. Kaupalta ei riitä, että se niitä myy, niistä on myös maksettava nykyistä parempaa hintaa teollisuudelle. Näin teollisuus voi maksaa enemmän tuottajille.

Hyvä esimerkki elintarvikeketjua murentavasta toiminnasta on kaupan into tuontijuustojen tarjontaan. Puolet Suomessa myytävästä juustosta on tuontitavaraa. Sen seurauksena 700 miljoonalle litralle suomalaista maitoa pitää löytää korvaavat markkinat. Tällä on merkittävä heikentävä vaikutus maidon tuottajahintaan. Juustot vain yhtenä esimerkkinä, muut tuotantosuunnat kärsivät samasta. Lihamarkkinaa sotkee jauhelihan vuosia jatkunut polkumyynti. Viljan heikko hinta on jo kroonistunut ongelma.

Ikävä kyllä löytyy myös elintarviketeollisuuden toimijoita, jotka ovat valmiita jopa maksamaan enemmän tuontiraaka-aineesta vain saadakseen pidettyä kotimaisen tuottajahinnan alhaalla.

Kauppa voi osoittaa aitoa vastuuta antamalla tilaa ja mahdollisuuksia kotimaisille merkkituotteille, ja sellaisella hinnalla, että niitä kannattaa tuottaa. Tämä toisi lisäarvoa myös pienemmille toimijoille, jotka voisivat nykyistä paremmin panostaa omiin tuotemerkkeihinsä. Torpparin asemasta on päästävä tasavertaiseksi kumppaniksi.

Kaupalle private label -tuotteiden kate on yleensä korkein, mikä perustuu elintarviketeollisuuden rajuun kilpailuttamiseen ja niiden tekemän tuotekehittelyn hyväksikäyttöön. Myös raaka-aineen alkuperä voi vaihdella nopeastikin kilpailutusten myötä.

Näytön paikka on myös suomalaisella elintarviketeollisuudella. Kauppa on ilmoittanut haluavansa myydä suomalaisia elintarvikkeita ja, että niitä kannattaa ostaa. Viimeisimpänä kuluttajat ovat kertoneet olevansa valmiita maksamaan enemmän, mikäli lisähinta menee varmuudella viljelijälle. Voisiko suomalaiselle elintarviketeollisuudelle enää parempaa tilaisuutta tarjota neuvottelujen pohjaksi kaupan kanssa ja sitä kautta tuottajahintojen nostoon? Jos nyt ei tätä nostetta ja tilaisuutta käytetä hyväksi, ei uutta tilaisuutta enää tule.

Vesa Kallio

toiminnanjohtaja

MTK-Etelä-Savo

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet