Puheenvuoro: Nopea Itärata raiteille

Itä- ja Pohjois-Suomen raideliikenneyhteyksien kehittämisessä riittää tehtävää. Ratkaisu on nopea Itärata, jolla voidaan kääntää monen maakunnan kehitys nousuun.

On toivottavaa, että hallitusohjelmassakin mainittu itäinen ratayhteys nytkähtää eteenpäin Porvoo—Kouvola-oikoradan kera, sillä ratkaisu palvelee noin kahta miljoona asukasta ja ottaa huomioon henkilöliikenteen ja elinkeinoelämän tarpeet.

Tähän ovat itäiset maakunnat sitoutuneet. Itärata yhdistää lähes puoli Suomea nopeiden yhteyksien piiriin.

Yhteyksien nopeuttaminen lisää matkustajakysyntää ja junaliikenteen tarjontaa kautta maan sekä luo esimerkiksi matkailuun ja yritystoiminnan kehittämiseen uutta pöhinää.

Raideliikenteen kehittäminen on myös ilmastoystävällinen ratkaisu ja helpottaa monen nuoren arkea ja elämää.

Oikoradan lisäksi on välttämätöntä osoittaa rahoitusta esimerkiksi tasoristeyksien poistoon ja laiteuudistuksiin. Nämä toimet mahdollistavat osaltaan myös nopean itäradan.

Nopea itärata on myös aluepolitiikan ja elinkeinopolitiikan väline, sillä liikenneverkon kehittäminen vaikuttaa yritysten sijoittumiseen, työpaikkoihin, asukasmäärään ja koko alueen elinvoimaan ja pitovoimaan.

Suomen on oltava valppaana, sillä EU:n uusi rahoituskausi lähestyy.

Valtakunnassa on menossa isoja ja kunnianhimoisia hankkeita, kuten Pisara-rata, lentorata ja itärata, tunnin junat Tampereelle ja Turkuun, lisäraiteet pääradalle Helsingistä Ouluun sekä visiona tunneli Tallinnaan ja Jäämeren rata.

Useimmat ovat miljardihankkeita, joissa EU-tuki on tärkeässä roolissa. Onkin tärkeää, että raidehankkeet ja niiden suunnittelu etenee rivakalla otteella, sillä kilpailu EU-rahoituksesta tulee kiristymään tulevalla rahoituskaudella raidehankkeissa.

Meillä riittää tällä saralla petrattavaa, sillä Suomi on saanut aiemmilla rahoituskausilla kehnosti rahoitusta raidehankkeisiin, kun vertaa esimerkiksi Ruotsiin.

Suomessa ollaan valmistelemassa ensimmäistä kertaa Ruotsin mallin mukaista liikenteen kehittämisen kokonaissuunnitelmaa. Tämä on hyvä, sillä ratahankkeet eivät voi olla ripoteltuina ja vaalikausittain vaihtuvien hallitusten armoilla.

Liikenneverkon kehittämiseen tarvitaan pitkäjänteinen suunnitelma, jotta EU-tukia voidaan saada. Suomen on oltava valppaana, sillä EU:n uusi rahoituskausi lähestyy.

EU:n tuet ratahankkeissa helpottaisivat kummasti niiden toteutumista. Toki hankkeiden taakse tarvitaan myös vahva kansallinen panos ja muita tahoja, kuten eläkerahastoja.

Ratahankkeet on saatava raiteille ja eteenpäin, kyse on tulevaisuusinvestoinneista.

Elsi Katainen
Euroopan parlamentin jäsen (kesk./Renew Europe)
Pielavesi