Puheenvuoro: Tuotantolinjan voi siirtää, Suomea ei — Työehtosopimusten pitää kaikin keinoin edistää tuotannon kustannustehokasta järjestämistä

Metsäteollisuuden viime vuosi oli menestys. Sellun tuotannossa tuli ennätys, kartongin tuotanto kasvoi rivakasti ja myös paperissa ja sahatavarassa kirjattiin kasvua.

Ainoa miinus tuli vanerin tuotannossa. Miinus ei ollut pitkä (-0,9 %), mutta huolestuttava se on, koska suhdannehuippu on ohitettu ja miinus oli osin itse aiheutettua.

Kun Teollisuusliitto viime syksynä komensi Puuliiton lakkoon, epäselväksi jäi, miten 7 000 henkilön lakkoilu ajaa 226 000 jäsenen asiaa. Selväksi tuli, että jo muutaman päivän lakko syö sen tuloksen, johon koivuvaneriteollisuus kaikilla tehostamistoimillaan pystyy.

Asiakastoimitusten häiriöttömyys on tärkeä kilpailutekijä. Valitettavasti Suomessa työrauha rikkoutuu säännöllisesti häiriten ja pysäyttäen toimituksia.

”On itsestämme kiinni, sallimmeko kukoistuksen jatkuvan. Omilla toimillamme meidän ei Suomessa kannata heikentää teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä”, totesi Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen tilastoja julkistaessaan.

Varoitus oman oksan sahaamisesta on otettava erityisen vakavasti levyteollisuudessa, missä voimakkaasti nousseita kustannuksia ei ole saatu täysin siirrettyä myyntihintoihin.

Suomalainen vaneri kilpailee vientimarkkinoilla Etelä-Amerikasta, Venäjältä ja Aasiasta tulevan vanerin kanssa. Kilpailijoilla on opportunistinen asenne, edullisempi raaka-aine ja selvästi matalammat kustannukset.

Venäjällä yhden työpisteen kustannus on kymmenesosan ja Virossa kolmanneksen Suomessa keskeytymättömässä käynnissä (TAM37) syntyvistä kustannuksista. Ero syntyy paitsi palkkatasosta myös suurelta osin vuosityöajoista ja erilaisista palkkalisistä.

Työvoimavaltaisilla koivuvaneritehtailla keskeytymätön käynti on Suomessa mahdottomuus, koska lisät nostavat kustannuksia suhteettomasti saatuun lisätuotantoon nähden. Viidenneksen lisäys tuotantoon lisää kustannuksia noin 60 prosenttia.

Kiky-sopimus lisäsi saha- ja levyteollisuuden vuosityöaikaa 24 tunnilla. Siltikin Virossa työaika on yli 200 tuntia ja Venäjällä yli 300 tuntia pidempi kuin Suomessa.

Työnantajamme UPM on vastannut kilpailuhaasteisiin niin kuin kannattavuudesta ja omistaja-arvosta huolehtivat yritykset vastaavat.

Puutuoteala tarvitsee tulevina vuosina satakunta uutta insinööriä vuosittain.

Seitsemän kotimaan tehtaan lisäksi yhtiöllämme on vaneritehtaat Virossa ja Venäjällä. Jälkimmäinen laajentaa parhaillaan tuotantoaan ja tuotevalikoimaansa.

Yritykset huolehtivat kilpailukyvystään. Suomalaisten vaneri- ja viilutehtaiden johtajina toivomme, että politiikan ja työmarkkinoiden päättäjät huolehtivat Suomen kilpailukyvystä.

Tuotantolinjoja voi siirtää ulkomaille, Suomea ei.

Työehtosopimusten pitää kaikin keinoin edistää tuotannon kustannustehokasta järjestämistä. Kustannuslisät eivät saa estää kapasiteetin täyskäyttöä. Mitään palkkakustannusten muuttujaa ei voida lisätä riskeeraamatta suomalaista työtä.

Kiky-sopimus on säilytettävä levyteollisuudessa riippumatta siitä, mitä muilla aloilla tapahtuu.

Vientiteollisuudelle kalliiksi käyvän lakkokulttuurin on muututtava.

Työrauhan takaamiseksi on ehdotettu niin lakko-oikeuden rajaamista omiin työmarkkinakysymyksiin, sanktioiden suhteuttamista haittaan kuin henkilökohtaista vastuutakin.

Kaikkia keinoja on harkittava ihmisten pitämiseksi töissä. Lisäksi ihmisiä pitää saada töihin.

Puutuoteala tarvitsee tulevina vuosina satakunta uutta insinööriä vuosittain. Opintotaustan ei tarvitse välttämättä olla puutekniikasta, sillä työ kyllä opettaa tekijäänsä yrityksen tarpeisiin.

Oppisopimuskoulutusta voidaan kehittää vielä joustavammaksi palkkaporrastuksella. Siinä opiskelijan palkka nousee, kun hänen osaamisensa kehittyy ja käytetty koulutuspanos vähenee.

Huoltosuhteen on ennustettu kehittyvän niin, että kymmenen vuoden päästä yhden työssäkäyvän on elätettävä puolitoista muuta suomalaista.

Haastetta ei selätetä, elleivät vientiteollisuuden työpaikat ja tuottavuus lisäänny. Vientiteollisuuden työpaikka kun luo enemmän kuin toisen työpaikan palveluihin.

Tero Hannonen
Tehtaanjohtaja
UPM Plywood Jyväskylä

Mikko Miettinen
Tehtaanjohtaja
UPM Plywood Kalso

Tommi Takanen
Tehtaanjohtaja
UPM Plywood Savonlinna

Juhani Tenhunen
Tehtaanjohtaja
UPM Plywood Pellos

Kimmo Wilska
Tehtaanjohtaja
UPM Plywood Joensuu

Luetuimmat