Puheenvuoro: "Ylikulutukseen on puututtava nyt", vaatii Heli Järvinen

Suomalaisten kulutus ei voi jatkua tällä tolalla, kirjoittaa kansanedustaja Heli Järvinen. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat suomalaisten tahtiin, tarvitsisimme 3,6 maapalloa, jotta kulutus olisi kestävää.

Maailman ylikulutuspäivää vietettiin elokuun alussa. Se tarkoittaa laskennallisesti hetkeä, jolloin ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.

Asiat ovat Suomessa vieläkin huonommalla tolalla. Meidän kansallinen ylikulutuspäivämme oli jo huhtikuun puolivälissä. Käytimme siis reilussa neljässä kuukaudessa loppuun luonnonvarat, joiden olisi pitänyt riittää koko vuodeksi.

Mikäli kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat suomalaisten tahtiin, tarvitsisimme 3,6 maapalloa, jotta kulutus olisi kestävää. Selvää on, ettei kulutuksemme voi jatkua tällä tolalla.

Asumiseen ja liikkumiseen käytetyn energian lisäksi eläinperäisen ruuantuotannon vaatima maapinta-ala ovat suurimpia syitä ylikulutukseen. Maailmanlaajuisesti lähes 80 prosenttia viljeltävästä maasta käytetään lihan ja muun eläinperäisen ruuan tuotantoon. Tässä onkin yksi syy lisätä kasvisruokapäiviä omaan ruokavalioon.

Suomessa ylikulutus köyhdyttää metsien monimuotoisuutta, lisää uhanalaisia kalakantoja ja vähentää arvokkaiden luontotyyppien määrää.

Eri puolilla maailmaa fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen, tuotanto tuhoaa elinympäristöjä. Fossiilisten polttoaineiden päästöt nopeuttavat ilmastonmuutosta ja näin sulattavat arktista aluetta.

Tutkijat ovat arvioineet, että tämän kesän poikkeuksellisia hellejaksoja on tulevaisuudessa yhä useammin.

Ylikulutus on ajanut maapallomme hätätilaan, ja tarvitsemmekin välittömästi toimia ylikulutuksen hillitsemiseksi.

Jos tarvitset painepesuimuria vain muutaman kerran vuodessa, voisitko jakaa sen naapureidesi kanssa?

Vihreät kannattavat liikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen karsimista. Suomen on sitouduttava kunnianhimoisiin kotimaisiin päästövähennystavoitteisiin, jotta voimme olla hiilineutraali valtio 2030-luvulla.
Metsien ja maaperän hiilinieluja on kasvatettava. Kannatamme ennen kaikkea uusiutuvan energian, kuten tuuli- tai aurinkovoiman, käytön lisäämistä.

Suomalaisten kulutuksella on valitettavia vaikutuksia maailmanlaajuisesti. Kulutamme päivittäin tuotteita, joiden raaka-aineiden käyttö ei ole kestävällä pohjalla. Merten muovilautat ovat herättäneet monet siihen, että tulevaisuudessa merissä on enemmän muovia kuin kalaa.

Ylikulutus näkyy maailman köyhimpien ihmisten ympäristöissä metsäkatoina, kuivuutena, maaperän eroosiona ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisenä. Arvioiden mukaan miljoonien ihmisten on muutettava kotiseuduiltaan elinympäristön heikkenemisen takia.

Uskon vahvasti, että me suomalaiset voimme muuttaa kulutustottumuksiamme. Kiertotalouden edistäminen on konkreettinen esimerkki ylikulutuksen hillitsemisestä. Kiertotalouden perusidea on, että tuotteita käytetään nykyistä pidempään, materiaalit kiertävät tehokkaasti ja tavaroiden sekä palveluiden tuotannosta aiheutuu selkeästi vähemmän päästöjä.

Näin ajateltuna kulutus perustuu omistamisen sijaan jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Jos tarvitset painepesuimuria vain muutaman kerran vuodessa, voisitko jakaa sen naapureidesi kanssa?.

Pienistä teoista syntyy puro, joka pikkuhiljaa muuttaa kulutustottumuksiamme.

Heli Järvinen
kansanedustaja (vihr.), Kerimäki, Savonlinna


Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet