Puheenvuoro: Miksi kannattaa olla mukana yhteiskehittämisessä?

Monesti kuullaan puhuttavan yhteiskehittämisestä ja hackathoneista. Mitä ne sitten ovat? Turun yliopiston tutkijat kiteyttävät yhteiskehittämisen näin: ”Yhteiskehittäminen on ihmisten välistä tavoitteellista yhteistyötä. Kehittämisen kohteena voi olla hyvinkin erilaisia asioita, kuten vaikka strategia, tuote, palvelu, tilaratkaisut tai liikeidea.”

Hackathon on intensiivinen yhteiskehittämisen muoto, jossa eri alojen opiskelijat työskentelevät ennalta määritetyn ajan luovan ongelmanratkaisun ja kehittämisen parissa. Hackathonin ytimenä on yhdistää yrityksen osaaminen opiskelijoiden tuoreeseen näkökulmaan ja luoda sitä kautta uudenlaisia ratkaisuja. Kyse on kokeilukulttuurista ja asioiden tekemisestä eri tavalla kuin perinteisesti on totuttu.

Hackathoneissa tehdään paljon sellaista, mitä koulutyössä harvemmin tehdään. Esimerkiksi työskennellään ihmisten kanssa, joilla on täysin erilainen työura- tai koulutustausta, pidetään myyntipuheita sekä kokeillaan uusia tapoja ratkaista ongelmia.

Hackathonit ovat opiskelijoille näyttämö, jossa opitaan sekä tuodaan omaa osaamistaan esille suoraan yrityksille. Perinteiseen opiskelijaprojektityöhön verrattuna hackathon-pohjainen yhteiskehittäminen tarjoaa yrityksille useita erilaisia ratkaisuja, kun saman aikaisesti haastetta ratkoo usein useampi opiskelijatiimi.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk tarjoaa useita tilaisuuksia, joissa törmäytetään yhteen opiskelijat ja alueen yritykset. Tämä on tärkeää, jotta yritykset verkostoituvat suoraan opiskelijoiden kanssa.

Yhteiskehittämistilaisuuksissa yritykset tutustuvat tulevaisuuden työntekijöihin ja saavat kokeilla sellaisia asioita, joita ei tavallisessa arjessa ole mahdollista testata. Opiskelijoiden kanssa yhdessä työskenteleminen avaa monesti asiat uudesta näkökulmasta, ja siitä saattaa syntyä jopa uusia innovaatioita.

Aina innovaatioita ei kuitenkaan synny, eikä niiden syntyminen saisi olla työskentelyn lähtökohtana. Lähtökohtana tulisi olla yhteiskehittämisen pitkäjänteinen tekeminen. Parhaimmillaan yhteiskehittäminen lähtee pienistä kokeiluista, jotka jatkuvat systemaattisen yhteistyön muodossa. Säännöllisesti toistuva toiminta voi luoda edellytykset jopa ”innovaatioekosysteemin syntymiselle”.

Yhteistyöstä ei kuitenkaan jää edes positiivisia kokemuksia, jos odotukset ovat vääränlaisia. On väärin olettaa, että opiskelijoiden kanssa tehtävässä yhteiskehittämisessä tehdään kuukauden tai jopa vuoden työt yhdessä tapahtumassa. Yhteiskehittämisen keskiössä ovat kokeilut ja niistä oppiminen. Yhteiskehittämisen toteutuessa oikeista lähtökohdista, jossa molempien osapuolien tavoitteena ovat ensisijaisesti uuden oppiminen, saavutetaan usein hienoja onnistumiskokemuksia. Opiskelijoille yhteiskehittäminen avaa ovia työelämään sekä projektimaiseen moniammatilliseen työskentelykulttuuriin.

Suomalaisen Työn Liiton teettämän Made by Finland -kampanjatutkimuksen mukaan merkityksellisimmät asiat seuraavan kymmenen vuoden sisällä suomalaisessa työelämässä ovat 1. Teknologian käyttö, 2. Kyky sopeutua muutokseen, 3. Jatkuva oman ammattitaidon kehittäminen, 4. Kyky toimia eri kulttuureissa, 5. Kyky markkinoida omaa osaamista. Yhteiskehittämistilaisuuksissa harjoitellaan kaikkia näitä tulevaisuuden keskeisiä taitoja.

Yritysten kannalta yhteiskehittämistilaisuudet tarjoavat mahdollisuuden pysyä mukana kovenevassa kilpailussa. Turun yliopiston tutkijoiden mukaan voidaan sanoa, että joissain tapauksissa yhteiskehittäminen on muuttumassa jo pikkuhiljaa kilpailuetua tuovasta tekijästä pärjäämisen perusedellytykseksi. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa yritysten ja opiskelijoiden tuleekin entistä enemmän tehdä yhteistyötä myös omaehtoisesti. Tällä hetkellä esimerkiksi Xamkin hankkeet tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia toteuttaa yhteiskehittämistä.

Cursorilla ja Xamkilla on paraikaa käynnissä EAKR rahoitteinen Digiverstas –hanke. Hankkeen tavoitteena on tuoda alueen yrityksiä ja opiskelijoita lähemmäs toisiaan digitaalisuuteen liittyvien teemojen ympärillä. Mikäli yhteiskehittäminen kiinnostaa, voitte ottaa yhteyttä Xamkin Digiverstas projektiin lähettämällä sähköpostia pekka.pulkkinen@xamk.fi tai maarit.vahvanen@xamk.fi.

Pekka Pulkkinen
Tki-asiantuntija

Maarit Vahvanen
Projektipäällikkö

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk