Puheenvuoro: Savonlinna kelpaa muille esimerkiksi

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) toimii kahdessa maakunnassa ja neljässä kampuskaupungissa. Savonlinnassa vahvuutena on toimiva yhteistyö korkeakoulun, kaupungin ja alueen yritysten kanssa. Tämä tuo myös tulosta. Esimerkiksi tutkimuksen ja koulutuksen vaatimiin puitteisiin on Savonlinnassa pystytty viime vuosina investoimaan poikkeuksellisen paljon.

Mobilisoimalla voimavaroja samaan suuntaan, voimme luoda osaamiseen perustuvaa uutta työtä ja toimeentuloa myös metropolialueen ulkopuolelle. Tämän vuoksi ammattikorkeakoulun näkökulmasta Case Savonlinna, jossa kaupunginjohtaja Janne Laineen johdolla on toimittu aktiivisesti, kaukonäköisesti ja johdonmukaisesti etenkin biotalouden mahdollisuudet ajoissa hoksaten, kelpaa esimerkiksi myös muille. On laskettu, että Kuitulaboratorion tutkimustoiminta on tuottanut pääosin savonlinnalaisille yrityksille noin 100 miljoonan euron vuotuisen liikevaihdon kasvun.

Ei ole ollenkaan itsestään selvää, että Savonlinnassa on vahvistuva ammattikorkeakoulun kampus. Kaupungin johdon aktiivisuudella, yhteistyökyvyllä ja vuosien mittaan rakentuneella luottamuspääomalla on tärkeä merkitys sille, että olemme vakaalla kasvun uralla. Esimerkiksi insinöörien koulutuksen käynnistyminen Savonlinnassa aikana, jolloin koulutusta pyritään keskittämään yhä suurempiin yksiköihin, on osoitus yhteistyön voimasta. Tässä prosessissa kaupunginjohtajan neuvotteleva ote on ollut tuloksen kannalta ratkaisevan tärkeä.

Kuitulaboratorio siirtyi ammattikorkeakoulun omistukseen kahdeksan vuotta sitten Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta. Omistajavaihdoksen jälkeen Kuitulaboratorion rakennuksiin ja laitteistoihin on investoitu yli 10 miljoonan euron edestä. Euroista merkittävä osa on saatu EU:n aluekehitysrahastosta. Ulkopuolinen tutkimusrahoitus on vastaavassa ajassa kolminkertaistunut ja tutkimushenkilöstön määrä tuplaantunut.

Yhdessä Luonnonvarakeskuksen (Luke) puun kasvullisen lisäyksen tutkimukseen erikoistuneiden tutkijoiden kanssa teknologiapuistossa työskentelevien tutkijoiden lukumäärä nousee yli kuudenkymmenen. Luken ja ammattikorkeakoulun yhteiseen käyttöön rakennettu uusi laboratorio, Puukasvu, vihitään käyttöön vielä kuluvan vuoden aikana.

Kuitulaboratorion ansiosta Savonlinnaan on saatu myös biotuotetekniikan ja puurakentamisen insinöörikoulutukset. Insinöörikoulutus on alueen teollisuuden kannalta erittäin merkittävä kilpailuetu. Suunnittelupöydällä on parasta aikaa luonnos kansallisesti ainutlaatuisesta massiivipuun testi- ja koeympäristöstä, joka omalta osaltaan tukee valtakunnallista ympäristöministeriön vetämää puurakentamisohjelmaa.

Savonlinnan puukuidun eri mahdollisuuksiin erikoistunut tutkijayhteisö ja tutkimuksen infrastruktuuri, jota myös sekä teollisuus että muut tutkimuslaitokset ja koreakoulut voivat hyödyntää, on omalta osaltaan vaikuttanut myös siihen, että ammattikorkeakoulu on vastikään solminut strategisen kumppanuussopimuksen Aalto-yliopiston ja Teknologian Tutkimuskeskus (VTT) kanssa. Molemmat luovat edellytyksiä lisätä kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja saada kotiutettua Savonlinnaan entistä enemmän myös kansainvälistä tutkimusrahoitusta.

Voidaan täydellä syyllä puhua Savonlinnaan rakentuneesta kansallisesti merkittävästä Biotuotetekniikan keskuksesta. Samalla kampuksella on tutkimusta, koulutusta ja alan yrityksiä. Kun muistetaan, millä intensiteetillä globaalisti kehitetään esimerkiksi muovia korvaavia uusia puupohjaisia tuotteita, on syytä uskoa, että myönteinen kasvu Savonlinnassa jatkuu. Myös terveysalan koulutusviennin näkymät Kiinan suuntaan ovat lupaavia.

Jyrki Koivikko
hallituksen puheenjohtaja

Kalevi Niemi
kehitysjohtaja, vararehtori

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy