Puheenvuoro: Uudet maakunnat tarvitsevat riittävän rahoituksen

Maakuntahallitusten puheenjohtajien kokouksessa keskusteltiin kokemuksista, jotka koskivat aluekehitys- ja kasvupalveluiden mukaisista keskusteluista Työ- ja elinkeinoministeriön sekä muiden ministeriöiden kanssa. Keskustelut käytiin tämän vuoden alkupuolella.

Koska aluekehitys- ja kasvupalvelusektori on ollut jo etukäteen vahvasti esillä niissä keskusteluissa, joissa on vaadittu näiden toimien jättämistä osin suurempien kaupunkien tehtäviin, on luonnollista, että nämä keskustelut on käytävä perinpohjaisesti. Näin voidaan varmistaa uusien maakuntien mahdollisuudet turvata alueidensa hyvä aluekehitys ja toimivat kasvupalvelut.

Koska uudet maakunnat haluavat luonnollisesti perehtyä mahdollisimman hyvin tulevaan, on alueiden kehittämiskeskusteluissa ja suunnittelussa lähdettävä siitä, että voidaan tehdä laaja-alainen ja strateginen sekä sektorirajat ylittävä tarkastelu maakuntien tarpeista ja tilasta. Välillä on tuntunut siltä, että ollaan ajauduttu ikäänkuin neliraajajarrutukseen, jotta ei tulisi liian suuria muutoksia nykytilanteeseen.

On ymmärrettävä, että kyse on uudesta toimintamallista ja menettelystä, joka tulee muovaamaan valtion ja maakuntien välistä kytköstä yhä vahvemman kumppanuuden suuntaan.

Toisaalta samanlaista keskustelua on käytävä myös kuntien ja uusien maakuntien toimintojen välisistä rajapinnoista. Kaikki tämä vaatii muun muassa valtionhallinnon puolelta uudenlaista perehtymistä maakuntien tilanteeseen sekä kehittämisen mahdollisuuksiin ja tarpeisiin. Olennaista on myös se, että maakunnat kertovat selvästi odotuksensa ministeriöille.

Maakunnille on annettava aidot selviytymisen mahdollisuudet ja siksi niiden tarvitsemat resurssit on kyettävä arvioimaan kunnolla.

Aluekehittämisen keskusteluilla tulee olla myös selkeä kytkös julkisen talouden suunnitelmaa koskeviin neuvotteluihin. Tiedossa on, että uudet maakunnat joutuvat sopeuttamaan toimintojaan, jotta ne kykenevät selviytymään tehtävistään sillä rahoituksella, jonka ne tulevat saamaan valtiolta.

Uudet maakunnat eivät ainakaan alkuvaiheessa tule saamaan verotusoikeutta, joten ennakkokeskusteluilla ja maakunnille tulevan rahoituksen riittävyydestä tehtävällä arviolla on suuri merkitys maakunnan tulevaisuudelle.

Maakunnille on annettava aidot selviytymisen mahdollisuudet ja siksi niiden tarvitsemat resurssit on kyettävä arvioimaan kunnolla. Alueiden kehittämiskeskusteluissa esille nousevien toimenpiteiden toteutuksella on olennainen vaikutus maakunnan elinvoimaan ja sitä kautta koko maakunnan talouteen.

Käytävien kehittämiskeskustelujen tulee perustua paitsi maakuntakohtaiseen tilastoaineistoon myös ajantasaisiin talouden pohjalukuihin. Tässä yhteydessä on selkeästi tunnistettava, mitä resursseja tarvitaan ja millaiset ovat eri tahojen mahdollisuudet niiden suuntaamiseen esille nousseiden hankkeiden ja toimenpide-ehdotusten edistämiseen. On tärkeää, että keskusteluihin osallistuvilla tahoilla on riittävät valtuudet tehdä linjauksia jo keskustelujen yhteydessä.

Maakuntauudistuksen tavoitteena on taata kansalaisille oikeus yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Maakunnilla on oltava oikeus käyttää palveluseteleitä niissä palveluissa, joissa se maakunnan mielestä on järkevää. Siispä maakuntien ja kuntienkin itsehallinnon on oltava vahvaa, vaikka talousresurssit tulevatkin valtiolta.

Jarkko Wuorinen
Maakuntahallituksen puheenjohtaja
Savonlinna

Kommentoidut