Puheenvuoro: Vanhempien eron vaikutus lapseen — Lapsen on mahdollista selvitä hyvin erokriisistä. Tiistaina vietetään Lapsen oikeuksien päivää.

Riidalla, jota ei selvitetä, on taipumus etäännyttää puolisot toisistaan. Eroajatusten pyöriessä mielessä on hyvä kysyä itseltään, mistä haluaa eroon. On myös hyvä miettiä, mitä kaikkea ero toisi tullessaan. Avioerossa on useita eri prosesseja päällekkäin: juridinen, taloudellinen, konkreettinen ja psykologinen ero.

Juridisesti eroprosessi alkaa siitä, että jompikumpi puolisoista allekirjoittaa erohakemuksen ja toimittaa sen käräjäoikeuteen. Tästä alkaa puolen vuoden harkinta-aika, jonka jälkeen puolisoilla on kuusi kuukautta aikaa hakea lopullista eroa.

Konkreettinen ero on puolisoiden erilleen muuttaminen ja irtaimiston jakaminen. Taloudellinen ero sisältää omaisuuden osituksen.

Psykologinen ero on usein prosesseista haastavin ja vie eniten aikaa. Siinä voidaan erottaa kolme eri vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa ollaan usein akuutissa kriisissä. Toisen yllättävä eropäätös aiheuttaa helposti toiselle shokin. Mutta ero voi olla myös pitkään harkittu, molempien yhteisesti sopima. Eroprosessin toisessa vaiheessa tunnetaan edelleen voimakkaita tunteita. Vihan tunteet auttavat katkomaan tunnesiteitä ex-puolisoon. Suru auttaa käsittelemään menetystä. Joskus eron kipu vie masennukseen saakka. Kolmannessa vaiheessa aletaan päästä selville vesille. Kielteiset tunteet toista kohtaan alkavat laantua ja antavat tilaa voimaantumiselle.

Vanhempien parisuhde on lapsen koti.

Vanhempien parisuhde on lapsen koti. Erossa se hajoaa. Siksi ero ei ole kriisi vain eroaville puolisoille, vaan se on sitä myös lapselle. Sen lisäksi, että eroavat puolisot joutuvat läpikäymään kivuliaat tunteet, heidän pitäisi pystyä ottamaan vastaan lapsen tunteita. Erokriisi ottaa aikaa, vähintään kaksi vuotta. Joskus voi käydä niinkin, että vasta sen jälkeen, kun vanhempi alkaa päästä kuiville omien tunteidensa kanssa, alkaa lapsi oireilla. On hyvä, että lapsi hiljaisen sopeutumisen sijaan reagoi eroon.

Lapsiperheissä ero tarkoittaa eroa puolisosta, ei vanhemmuudesta. Lapset reagoivat eroon eri tavoin. Psykoterapeutti Pirjo Tuhkasaari sanoo lapsen haluavan tietää aina uusissa elämäntilanteissa uudelleen ja uudelleen vastauksen siihen miksi vanhemmat eroavat. Vanhemmat eivät voi tietää mitä lapset kokevat. Huoli omasta selviytymisestä voi olla vanhemmilla keskiössä, jolloin lapsen selviytyminen erosta voi jäädä huomiotta.

Lapsen kehitystä haittaavaa on, jos lapsi joutuu riitelyn välikappaleeksi tai lapsi on vanhempien välisten viestien viejä. Haitallista on myös jos vanhempi nimittelee tai moittii toista vanhempaa tai ei lupaa tavata tai pitää yhteyttä toiseen vanhempaan. Erotilanteessa lapsi on usein lojaali kumpaakin vanhempaansa kohtaan. Lapsi toivoo useimmiten, että vanhemmat olisivat jälleen yhdessä.

Lapsen on mahdollista selvitä hyvin erokriisistä. Enemmän kuin itse ero, lasta voi vahingoittaa se, että ero hoidetaan repivästi. Lapsen selviämiseen vaikuttaa se, miten eroavat puolisot järjestävät eron jälkeisen yhteistyövanhemmuuden. Mitä paremmin eroavat pystyvät yhdessä hoitamaan lapsensa huoltajuuteen liittyviä asioita, sen paremmin lapsi selviää erosta.

Lapselle on tärkeää, että hän saa viettää aikaa molempien vanhempien kanssa unohtamatta isovanhempia ja muita perheen läheisiä ihmisiä. Lapsen mieltä rauhoittaa nähdä, että vanhemmat voivat kohdata toisensa asiallisesti tämän läsnä ollessa, ja että he eivät puhu pahaa toisistaan. Lasta ei pidä rasittaa vanhempien riitelyllä eikä sillä, että purkaa lapselle omaa eron kipuaan.

Sosterin alueella apua erotilanteeseen tarjoavat Savonlinnan seurakunnan Perheasiain neuvottelukeskus, Sosterin lasten ja nuorten palveluluukku sosteri.fi/luukku ja Sosterin lastenvalvoja.

Kattavasti tietoa eroon liittyvistä asioista saa myös sivustolta apuaeroon.fi


Ulla Juntunen
Johtaja

Raili Tiihonen
Perheneuvoja
Perheasiain neuvottelukeskus, Savonlinnan seurakunta

Sirpa Ahola-Lyytikäinen
Palvelupäällikkö

Tapani Kytöjoki
Sosiaalityöntekijä

Riitta Hyttinen
Sosiaalityöntekijä

Mikko Kolehmainen
Lastenvalvoja
Sosteri, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä