Puheenvuoro: EU-rahoituksen jatkuvuus on turvattava

EU:n aluepoliittinen rahoitus on keskeinen väline vähentää Suomen sisäistä eriarvoisuutta. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntia on huolestuttanut, muuttuuko EU-rahoituksen jako Suomen sisällä.

Etelä-Savo ja muut Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat panneet tyytyväisyydellä merkille, että Antti Rinteen hallitus on sitoutunut turvaamaan harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman ja alueen saamien EU-tukien pysyvyyden. Tämä turvaa hallituksen aluepolitiikalleen asettaman tavoitteen: Suomen eri alueiden välisen eriytymisen vähentäminen.

Maakunnille myönteinen viesti on myös kaikkien nykyisten 18 maakuntien liiton säilyminen EU:n rakennerahastojen ja muiden EU-ohjelmien rahoituksen välittäjinä.

Etelä-Savossa EU-rahoitusta on kohdistettu maakunnan omilla päätöksillä juuri sinne, missä rahoitus parhaiten hyödyttää maakunnan kehittämistä.

Hallitus tunnistaa alueellisen päätöksenteon merkityksen. Maakuntien liitoilla ja ely-keskuksilla on jatkossakin keskeinen rooli oman alueensa kehittämisessä. Näin torjutaan huolta alueiden elinvoimaa koskevan päätöksenteon keskittymisestä valtakunnan tasolle.

EU-rahoituksella on tuettu alueen yritysten kilpailukykyä.

Etelä-Savossa on rakennerahastojen rahoitusta käytetty tuloksellisesti. EU-rahoitus on ollut erityisen hyödyllistä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle, joka on Suomen tutkimusintensiivisin ammattikorkeakoulu. Se on vivuttanut TKI-hankkeisiinsa rakennerahastojen lisäksi vastaavan määrän muuta rahoitusta.

EU-rahoituksella on tuettu alueen yritysten kilpailukykyä. Erityisesti Savonlinnassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Savonlinnan Kuitulaboratorion selluprosessien innovaatiot ja testausympäristö ovat vahvistaneet seudulla toimivien yritysten kilpailukykyä. Savonlinnassa toimivat yritykset ovat saaneet laitetilauksia kaikilta mantereilta. Savonlinnan kampus on laajentanut osaamistaan mikrokuidun ja puurakentamisen suuntaan, ja myös Luonnonvarakeskuksen strateginen yksikkö sijoittui kampukselle.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin kampus on puolestaan profiloitunut mm. ympäristön, hyvinvoinnin, digitaalisuuden ja matkailun kehittäjänä. EU-varoin on tuettu mm. kestävän matkailun tuotekehitystä ja markkinointia. Matkailu onkin Etelä-Savossa vahvassa nousussa ja on kärkikolmikossa maakuntien matkailutulovertailussa.

Länsi- ja Etelä-Suomen maakunnat ovat äänekkäästi vaatineet itselleen huomattavasti nykyistä suurempaa osuutta EU-rahoista. Olisi tehtävä ”uudenlaista” aluepolitiikkaa, joka perustuisi asukaslukuun, ei alueiden tarpeisiin.

EU:n rakennerahastoista Suomelle tuleva rahoitus perustuu paljolti Itä- ja Pohjois-Suomen olosuhdetekijöihin. Harvan asutuksen kriteeriin mukainen rahoitus tulee Suomelle vain Itä- ja Pohjois-Suomen nykyisen aseman säilyttämisen perusteella.

Hallituksen Eurooppa-politiikan ja elinvoimapolitiikan linjaukset huomioivat hyvin Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman samoin kuin rahoituksen tasoon ja pysyvyyteen liittyvät alueiden tarpeet.

EU:n keskeisenä tavoitteena on alueiden välisten kehittyneisyyserojen tasaaminen. Tämä eurooppalainen tavoite tulee olla myös Suomen kansallinen linja.

EU:n budjetti määrittelee sen, kuinka paljon rahaa kohdennetaan eurooppalaisen koheesion edistämiseen ja mikä on Suomen osuus. Kansallinen uusjako ei olisi vähäinen asia. Uusjako heikentäisi merkittävästi Savonlinnan seudun ja koko maakunnan mahdollisuuksia tukea alueen kehittämistä.

Pentti Mäkinen
Maakuntajohtaja
Etelä-Savo

Uusimmat uutiset