Puheenvuoro: Maito ja naudanliha kuuluvat kestävään ruokajärjestelmään

Tällä samalla otsikolla kirjoittavat Luonnonvarakeskuksen tutkijat artikkelissaan (luke.fi/blogi). Sen sekä muun saatavilla olevan tiedon perusteella voidaan pohtia, onko hallinnollisesti tarvetta määritellä, mitä ihminen saa syödä ja, mitä ei.

Kotieläintuotannon kokonaisvaikutuksia arvioitaessa pitää huomioida koko ruokajärjestelmä. Globaaleja ongelmia ei myöskään tule yleistää Suomeen. Meillä maatalouden tuotantopanokset käytetään tehokkaasti lopputuotteisiin, kun eläinten perinnöllinen aines, ruokinta ja hoito ovat huipputasoa.

Suomessa ovat maailman parhaat vesivarat ja runsaasti peltoalaa lannan ravinteiden hyödyntämiseen. Jokaista suomalaista kohti on käytettävissä vuodessa 2 000 kuutiota makeaa vettä, josta käytämme vain noin kaksi prosenttia.

Maatalouden osuus Suomen kokonaispäästöistä on tällä hetkellä 12 prosenttia. Ruoan osuus suomalaisten kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä on 16 prosenttia. Edelle menevät asuminen ja energiankulutus (39 %), liikkuminen (19 %) sekä palvelut ja tavarat (26 %).

Ruoantuotannon osalta maaperän mahdollisuudet hiilensidontaan on keskeinen ratkaisu ilmastonmuutoksen hillintään. Nurmi monipuolistaa viljelykiertoja sekä ylläpitää maaperän laatua ja hiilensidontaa.

Naudalla ja nurmella on Suomessa kohtalonyhteys, joka ylläpitää laajasti luonnon monimuotoisuutta linnuista kasvillisuuteen.

Naudalla ja nurmella on Suomessa kohtalonyhteys, joka ylläpitää laajasti luonnon monimuotoisuutta linnuista kasvillisuuteen. Laiduntava lehmä on raivaussahan ohella parhaita luonnonhoitajia.

Nauta on siitä hieno eläin, että se pystyy muuttamaan ihmisille kelpaavaksi ruoaksi nurmea ja kuituja, joita emme itse pysty syömään. Mikäli tämä ravinto otetaan ruokajärjestelmästä pois, olemme entistä pahemmin tuontiruoan varassa.

Märehtijät tuottavat metaania, jonka ne poistavat pötsistä röyhtäilemällä. Metaanin hiili on peräisin biomassaan sitoutuneesta hiilestä eli se ei vapauta uutta fossiilista hiiltä ilmakehään.

Kotieläintuotanto on myös tärkeä osa kiertotaloutta. Lanta ja nurmi ovat vaihtoehto fossiilitaloudelle bioenergian ja kierrätyslannoitteiden muodossa. Näissä myös kunnat ja kaupungit voivat olla aktiivisia luomalla edellytyksiä esimerkiksi biokaasulaitosten perustamiselle ja edellyttämällä julkiselta liikenteeltä biokaasun käyttöä polttoaineena.

Luken tutkijoita siteeraten: ”Maatalousmaa on hyödynnettävä tehokkaasti ja päästöjä vähennettävä merkittävästi. Tässä kotieläintuotannolla on tulevaisuudessakin tärkeä osa. Kokonaiskestävyyttä voi edistää mm. lisäämällä kotimaisen ruoan osuutta, vähentämällä ruoan liiallista kulutusta sekä hävikkiä.”

Lisäksi tulee muistaa kotieläintuotteiden ravitsemukselliset vahvuudet. Näitä ovat mm. proteiinit, rauta, sinkki ja seleeni sekä B-ryhmän vitamiinit, joista merkittävän osan saamme kotieläintuotteista.

Nautojen määrä on Suomessa puolittunut 1950-luvulta. Samassa ajassa niiden tuottamat kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet 34 prosenttia ja autojen määrä tuhatkertaistunut.

Kotieläintuotteita korvaavia elintarvikkeita tulee markkinoille tasaiseen tahtiin. Se antaa kuluttajille uusia valinnan mahdollisuuksia. Hallinnollisia päätöksiä tähän ei tarvita.

Vesa Kallio
Toiminnanjohtaja
MTK-Etelä-Savo