Kehitysjohtaja Kalevi Niemen puheenvuoro: Savonlinna on vahva teollisuuskaupunki — Vahvuudet pitää osata hyödyntää

Kahdessa maakunnassa ja neljässä kampuskaupungissa toimivan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun rooli vahvistuu Savonlinnassa. Tämä näkyy sekä koulutuksessa että tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.

Kahdessa maakunnassa ja neljässä kampuskaupungissa toimivan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun rooli vahvistuu Savonlinnassa. Tämä näkyy sekä koulutuksessa että tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Tutkimustoiminnan kokonaisvolyymi on Savonlinnassa tällä hetkellä yli seitsemän miljoonaa euroa, ja se on edelleen kasvussa. Tämän ansiosta myös tutkimushenkilöstöä voidaan palkata lisää.
Ammattikorkeakoulu on mukana myös Savonlinnan kaupungin vetämässä koulutusvientiprojektissa, jossa näkymät erityisesti terveysalan koulutusviennille Venäjälle ovat hyvät. Kysyntää savonlinnalaiselle osaamiselle on myös Kiinan suunnalla.

Savonlinnan pitkäaikainen ja perusteltu toive toteutuu, kun insinöörien korkeakoulutasoista koulutusta on omassa kaupungissa tarjolla ensi vuoden syksystä alkaen kahdessa eri koulutusohjelmassa, kun tänä syksynä aloittaneen biotuotetekniikan rinnalla käynnistyy ensi vuonna uusi puurakentamisen koulutus. Vahvan terveys- ja kuntoutusalan rinnalle onkin syntymässä toinen tukijalka tekniikan koulutuksesta.
Terveys- ja kuntoutusalan opiskelijamäärä on Savonlinnan kampuksella noin 700 ja Kuitulaboratorion yhteyteen on tulossa yhteensä lähes 300 biotuotetekniikan ja rakentamisen opiskelijaa.
Pienentyvien nuorten ikäluokkien maakunnissa koulutuksen vetovoima on haaste koko ammattikorkeakoululle. Savonlinnalla on vahvana teollisuuskaupunkina kuitenkin omat vahvuutensa, joita pitää nyt osata hyödyntää.

Edellytykset insinöörikoulutuksen integroimiseen oman alansa tutkimus- ja kehittämistoimintaan ovat poikkeuksellisen hyvät. Kuitulaboratorion tutkijat voivat antaa osan opetuksesta ja laboratoriot toimivat oppimisympäristöinä, minkä lisäksi kehittämishankkeet tarjoavat opiskelijoille harjoittelun ja projektiopintojen paikkoja.
Tarjolla on myös yhdessä alueen yritysten kanssa mietittyjä ja ohjattuja opinnäytetyön aiheita valmistumisvaiheessa oleville insinööreille. Myös ammattikorkeakoulun toisten kampusten osaaminen, kuten Mikkelin materiaali- ja puutekniikka ja Kouvolan puumuotoilu, on hyödynnettävissä uudessa insinöörikoulutuksessa.

Kansallisesti uraa uurtavan puurakentamisen koulutuksessa voisi ottaa rohkeasti mallia keskieurooppalaisesta oppisopimuskoulutuksesta. Esimerkiksi Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden koulutus ammattikorkeakoulussa jatkaa vanhaa kisälliperinnettä. Siinä työpaikoilla tapahtuvassa oppimisessa on keskeinen merkitys. Käytännöllinen työkokemus ja teoreettinen koulutus kulkevat käsi kädessä. Yritykset ovat sitoutuneita oppisopimusjärjestelmään, koska se varmistaa heille ammattitaitoisen työvoiman saannin.

Luonnonvarakeskus Luken Punkaharjun yksikön tutkijoiden sijoittuminen Kuitulaboratoriolle valmistuviin uusiin tiloihin on varmistunut. Käsillä on mahdollisuus rakentaa Savonlinnaan ainutlaatuinen puun kasvulliseen lisäämiseen, puukuidun valmistusprosessiin ja uusien puupohjaisten tuotteiden kehittämiseen erikoistunut osaamiskeskittymä.
Ammattikorkeakoulu on omalta osaltaan tehnyt päätöksen osallistua Luken tarvitsemien uusien laboratorioiden rakennuttamiseen. Arviolta 350 neliön investoinnin kokonaisarvo on noin miljoona euroa ja se nousisi tammikuussa 2018 Teknologiapuistoon valmistuvan uudissiiven, Kuitu3:n yhteyteen. Myös Elektroniikan 3K-tehtaan sijaintipaikkaa on synergiaetujen ja tilakustannusten vuoksi syytä lähitulevaisuudessa selvittää.
Kalevi Niemi kehitysjohtaja
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Tiina Ojutkangas

Tiina Ojutkangas

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.