Puheenvuoro: Kuinka varautua brexitiin? — Maataloussektorille brexit on paljon suurempi asia kuin monelle muulle talouden alalle

Britannian EU-erossa on riittänyt kohkaamista jo moneksi vuodeksi, kyllästymiseen saakka. Suurta epävarmuutta ja paljon vaivaa aiheuttaneesta Britannian EU-kansanäänestyksestä tulee juhannuksena kuluneeksi kolme vuotta. Maan EU-eron tilanne on kuitenkin yhä epäselvä. Britannian parlamentti ei ole päässyt sopuun brexitin ehdoista.

Monien vaiheiden jälkeen Eurooppa-neuvosto on siirtänyt eroamispäivän nyt pyhäinpäivän aatoksi tai halloweeniksi, kuten lokakuun viimeistä päivää Britanniassa kutsutaan. Monet vaihtoehdot Britannian EU-eron suhteen ovat siis yhä edelleen avoinna. Myös se pahin mahdollinen vaihtoehto eli tilanne, jossa Britannia eroaisi EU:sta ilman sopimusta. Tällöin toteutuisi niin sanottu kova brexit.

Maataloussektorille brexit on paljon suurempi asia kuin monelle muulle talouden alalle. Maailman kauppajärjestö WTO:ssa sovitut tullit ovat teollisuustuotteilla keskimäärin neljä prosenttia, kun ne maataloustuotteilla ovat keskimäärin 20 prosenttia. Monilla liha- ja maitotuotteilla ne ovat vielä huomattavasti tätä korkeammat. Kovan brexitin toteutuessa on mahdollista, että Britannian ja muun EU:n (EU-27) kaupankäynnissä sovellettaisiin WTO:n tulleja.

Maataloustuotteiden kaupan volyymi Britannian ja EU-27:n välillä on huomattavan suurta. Yli 66 miljoonan asukkaan kansakunta on merkittävä nettotuoja lähes kaikissa maataloustuotteissa.

Vain vilja- ja öljykasvisektoreilla Britannian oma tuotanto vastaa nettomääräisesti jotakuinkin omaa kulutusta. Liha-, maito- ja vihannessektoreilla maan tuontiriippuvuus on suuri. Elintarvikeviennin vuotuinen arvo Britanniaan on noin 22 mrd. euroa, josta valtaosa on peräisin EU-maista. Myös Britannia luonnollisesti vie maataloustuotteita ja lisäksi erityisesti Irlannin elintarvikevientiä kulkee Britannian kautta.

On selvää, että volyymin ollessa näin suurta, olisi pienilläkin häiriöillä Britannian ja EU:n välisessä maatalouskaupassa vaikutuksia alan markkinatilanteeseen EU:ssa. Kovan brexitin tapauksessa seuraukset monilla sektoreilla olisivat suorastaan dramaattisia. Vaikutukset tuntuisivat myös meillä Suomessa. Maito- ja lihamarkkinamme sekoittuisivat varsin nopeasti.

Irlanti vie naudanlihaa Britanniaan nyt noin 800 milj. kg vuosittain. Mikäli korkeat tullit haittaisivat tätä kauppaa, niin irlantilaista nautaa päätyisi runsain määrin EU:n markkinoille. Vastaava tilanne syntyisi maitosektorilla. Maitotuotteissa EU-27:n nettovienti Britanniaan on arvoltaan noin 2,1 mrd. euroa. Jos tämä vientimarkkina tyrehtyisi, olisivat seuraukset EU:n maitomarkkinoille suuremmat kuin Venäjän markkinan sulkeutuessa viitisen vuotta sitten.

Brexit on poliittinen asia ja ratkaisut siihen on löydettävä poliittisella tasolla.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta ongelmilta vältyttäisiin? Kuinka maatalouden eri sektoreiden pitäisi varautua tilanteeseen? Ensisijainen vastuu asiassa on poliitikoilla. Brexit on poliittinen asia ja ratkaisut siihen on löydettävä poliittisella tasolla. Tulevia kauppasuhteita ajatellen paras ratkaisu olisi se, että Britannia jäisi EU:n sisämarkkinoille ja myös yhteiseen tulliliittoon.

Epävarmaa on, kuinka kauan tällainen ratkaisu tyydyttäisi Britanniaa, mikäli maa ei olisi mukana EU:n päätöksenteossa. Mikäli Britannia eroaisi tulliliitosta se voisi jatkossa neuvotella omat kauppasopimuksensa. Syntyisikö jossain vaiheessa esimerkiksi UK—USA- tai UK—Mercosur-kauppasopimus? Tällainen tilanne toisi paljon uutta kilpailua EU:n tuotteille. Huonoin ratkaisu olisi kova brexit, joka voi olla edessä 1. marraskuuta, mikäli sopimukseen ei sitä ennen päästä.

Mahdollinen poliittinen ratkaisu kovan brexitin tilanteessa voisi olla se, että EU-27 ja Britannia yhteisesti sopisivat jatkavansa 0-tariffien noudattamista keskinäisessä kaupankäynnissään. WTO:n puitteissa tämä voisi tapahtua artiklan 21 perusteella kansalliseen turvallisuuteen vedoten. Samaisen artiklan pohjalta USA on asettanut terästullinsa tai Venäjä—Ukraina-sanktionsa.

Myös parhaillaan valmisteilla olevassa EU:n tulevassa maatalouspolitiikassa on varauduttava brexitiin. Maatalousmarkkinoiden toimivuus on eräs keskeisimpiä CAP:in tavoitteista. Jos näköpiirissä on mahdollinen brexitin kaltainen häiriötilanne, on siihen varauduttava.

EU:n maatalouspolitiikka tarvitsee riittävän vahvoja markkinatoimenpiteitä ja myös muita toimenpiteitä, joilla häiriötilanteisiin kyetään reagoimaan. Tämänhetkisestä CAP:ista puuttuu toimiva varautumisjärjestelmä kriisitilanteisiin. Nykyisen kauden 400 miljoonan euron suuruista kriisirahastoa ei missään vaiheessa ole kyetty käyttämään, koska varojen käyttö olisi samalla leikannut viljelijöiden tulotukia.

Jatkossa kriisitilanteisiin reagoiminen on EU:n maatalouspolitiikassa kyettävä hoitamaan siten, että eri maiden tai eri sektoreiden viljelijöitä ei aseteta vastakkain. Kriisivarat on löydettävä maatalousbudjetin ulkopuolelta.

Simo Tiainen
Johtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK)
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen