Puheenvuoro: Univajeeseen on puututtava yhteisvoimin — Sosteri auttaa myös univaikeuksissa

Univajeeseen puuttumisen tarve on ilmeinen: unen saamisen vaikeuksia, yöllistä heräilyä tai liian aikaista heräämistä on suurella osalla niin lapsista, nuorista kuin aikuisistakin. Moni jättää unelle myös kiireidensä vuoksi liian vähän aikaa.

Keskeinen univajeen syy on ahdistavien ajatusten murehtiminen illalla. Tärkeä vaikuttaja on myös oman motivaation pula: miksi panostaisin uneen?

Satunnaisesti on normaalia nukkua huonosti. Normaaliin nukkumiseen sisältyy noin puoli tuntia unen odottamista illalla ja puoli tuntia valveillaoloaikaa yössä. Monilla huonosti nukuttuja öitä on kuitenkin viisi viikossa – juuri ne yöt, joiden jälkeen täytyisi jaksaa arjen työt. Aamuisin kuuluu herätä suurin piirtein virkeänä.

Univajeeseen usein turtuu. Uni on turtumisesta huolimatta perusedellytys hyvinvoinnille. Jo yksi huonosti nukuttu yö esimerkiksi heikentää tilapäisesti mielialaa ja lisää ulkopuolisuuden tunteita. Lasten ja nuorten kohdalla unen merkitys korostuu, sillä pitkäaikaisen univajeen vaikutukset voivat kantaa pitkälle tulevaisuuteen.

Yhdysvalloissa on havaittu kuusi vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa lasten ja nuorten unettomuuden ennustavan masennusta, itsemurha-alttiutta sekä päihteiden käyttöä. Lisäksi unettomuudella on vaikutuksia fyysiseen terveyteen – se on yhteydessä esimerkiksi lihavuuteen, tyypin 2 diabetekseen ja infektioalttiuteen.

Erityisesti aivojen etuotsalohkojen kuorikerros on herkkä univajeelle, minkä vuoksi esimerkiksi keskittymiskyky sekä oppimis- ja päättelykyky heikkenevät.

Univaje vaikuttaa myös ajattelutoimintoihin. Erityisesti aivojen etuotsalohkojen kuorikerros on herkkä univajeelle, minkä vuoksi esimerkiksi keskittymiskyky sekä oppimis- ja päättelykyky heikkenevät. Lisäksi aivot voivat käydä päivällä huomaamattomasti sekuntien mittaisilla mikrounilla lepäämässä. Näin käy erityisesti silloin, kun ympärillä olevat virikkeet eivät ole erityisen jännittäviä.

Unen huolto kannattaa huomioida koko päivän ajan. Esimerkiksi liikunta, pystyasennoissa pysyttely ja riittävät hengähdystauot päivällä huoltavat unta. Ahdistavien ajatusten käsittelyyn kannattaa varata huolihetki alkuillasta ja perehtyä esimerkiksi Mielenterveystalon omahoito-ohjelmiin.

Unirytmin heittelyä on hyvä välttää. Keskeistä on, että keho ja mieli ymmärtävät, että vuode on nukahtamista varten ja sinne mennään vasta uneliaana – läksyt ja Netflix kannattaa siirtää muualle.

Illalla olisi hyvä välttää myös älylaitteiden ärsyketulvaa ja sinivaloa. Laitteen kautta koko maailma on läsnä vaikka keskellä yötä ja ihmissuhteiden käänteet kulkevat sen kautta sänkyyn. Nuoren näkökulmasta puhelin voi tuntua kuitenkin myös elämänkumppanilta ja ahdistukselta suojaavalta muurilta. Jotta niin tärkeästä asiasta luopuisi yöksi, on verkostojen hyvä olla mukana samassa toimintakulttuurissa.

Meidän on vähintään paikallisesti luotava perheiden ja nuorten kanssa yhteiset keinot unen suojelemiseksi – ajamatta nuoria varapuhelinostoksille. Sosterissa voimme järjestää esimerkiksi kognitiivis-behavioraalisten eli ajattelua ja toimintaa muovaavien unettomuuden hoitokeinojen koulutusta paikallisille.

Myös yksilöllistä hoitoa on tarjolla: syksyllä pidimme koulupsykologi Miika Väisäsen kanssa Työterveyslaitoksen kehittämän unettomuuden hoitoryhmän pilottina nuorisoikäisille.

Onnistunutta ryhmää järjestetään jatkossakin.

Hektinen 24/7 -yhteiskunta on tullut jäädäkseen. Paikallinen toimintakulttuurimme on kuitenkin omissa käsissämme.

Annukka Niemelä
Psykologi
Sosteri, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Luetuimmat

Kommentoidut