Puheenvuoro: Mitä on Sosterin lukujen takana?

Puheenvuoron kirjoittajat avaavat Sosterin talouslukuja, sitä millaisia palveluja terveys- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä kuntalaisille tarjoaa.

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannukset toteutuvat Sosterissa lähes talousarvion mukaisesti vuonna 2018, mikäli loppuvuosi ei sisällä ennakoimatonta kasvua palvelutarpeessa. Sosiaalihuollon palveluissa tiedetään jo nyt ylitystä syntyvän talousarvioon nähden. Ylitys on ennusteen mukaan noin 4 miljoonaa euroa.  Sosterissa varaudutaan siihen, että talousarviota joudutaan syksyn aikana muuttamaan.

Alueen ikääntyneen väestön palveluiden tarvetta ei voida täysin täsmällisesti koskaan arvioida. Suomalainen hyvinvointivaltio on toistaiseksi taannut hoitoon ja palveluun pääsyn, vaikka kuntien ja kuntayhtymien budjettiraamit paukkuisivat. Sosiaalipalveluissa ennustettavuus on haasteellista myös esimerkiksi lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Kuntapalveluista esimerkiksi koulupalvelut onkin varmasti helpompi ennakoida siten, että talousarviossa pysytään.

Sosterin omaa talousarviota ja ennustetta seurataan kuukausittain kuntayhtymähallituksessa. Viimeksi torstaina 23.8. hallitus käsitteli talouden toteumaa. Hallitus on valmis reagoimaan nopeastikin muutoksiin.  Osana seurantaa Sosteri käynnisti keväällä tasapainotustoimenpideohjelman, joka sisältää muutosesityksiä mm. Savonlinnan perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen palvelutilaukseen. Näistä muutoksista tekee päätöksen viime kädessä Savonlinnan kaupunki.

Suurelle yleisölle ei varmasti ole aivan selvää se, mistä Sosterin kulukehitys johtuu. Vastaus on, että palveluitamme, eli asiakkaille tarjottavaa hoitoa ja hoivaa käytetään enemmän, kuin mitä jäsenkunnat tai jopa Sosteri on arvioinut. Kun Savonlinnan kaupunki puhuu sote-kustannusten huimista ylityksistä, tarkoittaa se konkreettisemmin yleensä kaupungin talousarvioon varatun sote-määrärahan ja toteutuneiden palvelujen kustannusten eroa  — siis lisääntynyttä palveluiden käyttöä.

Kaupunki on tiedottanut, että Sosterin menot ylittyivät vuonna 2017 peräti 9 miljoonaa euroa. Sosterin omassa talousarviossa menot ylittyivät vähemmän. Vuonna 2017 Sosterin menot ylittyivät sen omaan talousarvioon nähden 8 miljoonalla eurolla, josta Savonlinnan kaupungin osuus oli 6 miljoonaa euroa. Huomionarvoista on myös, että kasvavasta palvelujen tarpeesta johtuen Sosterin tulot ylittivät talousarvion. Tulojen ylittyessä reilusti saivat kunnat lähes 6 miljoonan euron palautuksen vuoden 2017 tilinpäätöksen yhteydessä, samalla Savonlinnalle palautettiin 5,2 miljoonaa euroa.

Sairaanhoitopiirin menot muodostuvat esimerkiksi palkoista, palvelujen ostoista, vuokrista ja lääkekuluista.  Viime vuonna kasvua oli esimerkiksi ostoissa muista sairaanhoitopiireistä ja lääkekustannuksissa. On tärkeää ymmärtää, että kyse on tällöin asiakkaan subjektiivisesta oikeudesta saada hoitoa ja hoitotakuusta, eikä sairauksia koskaan voida ennakoida täysin varmasti. Sen sijaan henkilöstökulut pysyivät talousarviossa, jopa lievästi alittuivat, mikä on seurausta omasta hyvästä talouden suunnittelusta.On varsin yleistä — eikä mikään salaisuus — että kunnat varaavat sosiaali- ja terveyspalvelumenoihin tarpeeseen nähden niukasti rahaa.

Suurelle yleisölle ei varmasti ole aivan selvää se, mistä Sosterin kulukehitys johtuu.

Puhutaan ns. tavoitteellisesta budjetoinnista tai alibudjetoinnista. Sosterilta pyydettiin arviota vuoden 2018 talousarviomäärärahasta syyskuussa 2017.  Sosteri ennakoi jo tuolloin ylityksiä vuoden 2017 talousarvioon ja Savonlinnan kaupungin kuntalaskutukseen, joka ennakoi luonnollisesti kasvua myös vuoden 2018 lukuihin. Sosterin ja kaupungin budjettivalmistelut etenivät kuitenkin eritahtiin. Jokainen organisaatio vastaa viime kädessä omasta talousarviostaan omilla päätöksillään.

Julkisuudessa käydyissä keskusteluissa myös etenkin Sosterin sosiaalihuollon palvelut ja niiden kustannukset ovat olleet esillä. Savonlinnan sosiaalipalvelut siirtyivät Sosteriin 1.1.2017. Kaupungin perusturvalautakunta oli tehnyt talousarvionsa lokakuun alussa 2016 kaupungin määrittämän talousarvioraamin mukaisesti. Päätös palveluiden siirrosta Sosteriin tehtiin pian tämän jälkeen. Silloisten, viimeiseksi jääneiden perusturvalautakunnan ja kaupunginvaltuuston sote-budjettilukujen välille jäi 7,7 miljoonan euron vaje nettomenoina.

Pitkälti tästä alibudjetoinnista johtuu nyt käytävä keskustelu kaupungin ja Sosterin kulujen erosta. Sosterilla on tahto tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja savonlinnalaisille ja muille alueen asukkaille. Palvelujen säilyminen on koettu Savonlinnassa yhteisenä tavoitteena. Tämä edellyttää yhteiseen suuntaan kulkemista määrätietoisesti. On tosiasia, että sosiaalihuollon palvelujen tarve ja samalla kustannukset kasvavat myös tulevaisuudessa. Aiemmin terveyspalveluissa olleet laitoshoidon palvelut on karsittu minimiin ja vastaavat kustannukset ovat siirtyneet sosiaalipalveluihin, esimerkiksi palveluasumiseen.

Seudun ikärakenteesta voi helposti päätellä sen, että ilmiö vain korostuu lähivuosina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan Etelä-Savon hoivamenot kasvavat vuoteen 2030 mennessä 61 prosenttia (Sosiaali- ja terveyspalvelut Etelä-Savo — asiantuntija-arvio kevät 2018).Kuka tahansa kotihoitoa tai vaikkapa perusterveydenhuollon vuodeosastoja läheltä seurannut kuulee resurssien riittämättömyydestä, niukasta henkilöstömäärästä ja työn vaativuudesta. Niukkuutta jaetaan kasvavalle asiakasmäärälle.

Palvelut täytyy tuottaa vastuullisesti ja kustannustehokkaasti, mutta mikäli miljoonia todella halutaan säästää, ei tulokseen päästä vähäisillä toimenpiteillä. Se vain ei sosiaali- ja terveyspalveluissa toimi. Sosteri on jo sopeuttanut toimintaansa vuosina 2014—2016, jolloin kaikkiaan 70 henkilötyövuotta vähennettiin. Ymmärrämme Savonlinnan kaupungin paineen ja riskin, joka veronkorotukseen liittyy ja koemme olevamme samassa savonlinnalaisessa veneessä.  Emme todellakaan toivo veronkorotuksia.

Oikeneeko Savonlinnan talous sillä, jos sote-palvelut viedään toisiin kaupunkeihin, jolloin työpaikat menetetään, mutta hoidon kustannukset jäävät? Vaikutukset aluetalouteen olisivat merkittävät myös esimerkiksi muuttotappioina ja verotulomenetyksinä. Ainakin tähän asti väestön suora palaute on ollut se, että palvelut halutaan säilyttää Savonlinnassa.

Saara Pesonen
hallintojohtaja

Panu Peitsaro
kuntayhtymäjohtaja

Pekka Nousiainen
hallituksen puheenjohtaja

Itä-Savon sairaanhoitopiirinkuntayhtymä Sosteri