Puheenvuoro: Suomen puheenjohtajakauden villit kuukaudet

Suomen puolen vuoden puheenjohtajuustaival EU:ssa on puolessa välissä. Muissa jäsenmaissa on tuskin kadehdittu sitä tehtävälistaa, jonka Suomi sai kesällä vaalien jälkeen eteensä.

Erimieliset EU-maat pitäisi saada yhteen rintamaan tulevan budjetin ja jäsenmaksujen osalta. Yhdessä täytyisi löytää myös keino, jolla oikeusvaltiota heikentävät hallitukset saataisiin viimein Puolassa ja Unkarissa kuriin.

Samalla yksi iso jäsenmaa tekee lähtöä unionista.

Kaiken päälle uusi komissio järjestäytyy, ja mielenkiinto on komissaarivalinnoissa.

Suomi on sitoutunut viemään budjettineuvotteluja eteenpäin. Jäsenmaksuja pitäisi nostaa, jos Brexitin täyttämä aukko ja uusien tehtävien taakka mielitään paikata. EU-komission esittämä 1,11 prosenttia BKT:stä on kuitenkin monelle maalle kova luku niellä. Nykyistä noin yhtä prosenttia suuremmalla maksuosuudella voitaisi kuitenkin turvata myös Suomelle tärkeiden maatalouden ja aluepolitiikan rahoitus sekä panostaa lisää innovaatioihin, tutkimukseen ja puolustukseen.

Alkanut syksy lupaa haastetta myös metsien ja ruoantuotannon osalta. Lähes jokaisen huulilla on nyt eurooppalainen ”Green Deal”, uusi ilmasto- ja ympäristölainsäädäntöpaketti, jonka EU-komission tuleva puheenjohtaja saksalainen Ursula von der Leyen on luvannut virkaan astuttuaan ensitöikseen valmistella.

Vihreää sopimusta on syytä seurata kotimaassakin tarkasti. Toivottavaa olisi, että biotalous ja metsät saisivat tulevassa paketissa ansaitsemansa huomion, sillä juuri ne ovat avainasemassa helpottamassa siirtymistä fossiilisista raaka-aineista uusiutuviin. On välttämätöntä, että Suomi puheenjohtajana ajaa näitä asioita Vihreään sopimukseen.

Puheenjohtajuuskauden puolivälissä on koettu myös yllättäviä haasteita. Turkin hyökkäys Syyrian kurdialueille on tuomittava teko ja valitettava este rauhan edistämiseksi alueella.

Huolta EU:ssa herättää nyt myös se, että unioni on turvannut pitkälti Turkkiin pakolaisvirtojen hallinnassa. Sen, minkä taakseen jättää, edestään löytää. EU:n pakolaispolitiikalta vaaditaan nyt yhtenäisyyttä ja kestävämpiä ratkaisuja.

Suomi on pärjännyt kriisien keskellä seilaavan unionin ruorissa tilanteeseen nähden hyvin. Vaikka EU:n kykyä tehdä päätöksiä testataan jälleen, toivoa herättää tuorein Eurobarometri. Sen mukaan eurooppalaiset ovat tyytyväisempiä maansa EU-jäsenyyteen kuin pitkään aikaan.

Elsi Katainen
Euroopan parlamentin jäsen
(kesk. / Renew Europe)
Pielavesi