Suomessa syntyi 45 832 vauvaa vuonna 2025, kun vuonna 2010 vauvoja syntyi 60 980. Viime huhtikuussa lasten määrä laski ensimmäistä kertaa itsenäisyyden aikana alle miljoonan. Kehityksen myötä aiempaa selvästi pienemmät ikäluokat vastaavat tulevaisuudessa työelämästä, verotuloista ja yhteiskunnan elinvoimasta.
Suomen tulevaisuus ratkaistaan siinä, millaiset mahdollisuudet tämän päivän lapsille ja nuorille annamme. Kun lapsia ja nuoria on yhä vähemmän, meillä on entistä vähemmän varaa siihen, että yksikään heistä jää ilman tarvitsemaansa tukea, laadukasta koulutusta sekä mahdollisuutta osallistua ja harrastaa.
Kuvitellaan 10-vuotias Aino. Hän käy koulua, viettää koulun jälkeen aikaa kirjastossa ja harrastaa pari kertaa viikossa jalkapalloa. Koulussa tuttu aikuinen huomaa, jos kaikki ei ole hyvin. Harrastuksessa Aino saa kavereita ja onnistumisen kokemuksia. Samaan aikaan perheessä voi olla vaikea vaihe. Vanhemman voimavarat ovat vähissä, ja järjestön tarjoama vertaistuki tai mahdollisuus puhua huolesta voi auttaa ennen kuin tilanne kasvaa suuremmaksi.
Yksittäin nämä voivat näyttää pieniltä asioilta. Yhdessä ne muodostavat lapsen ja perheen ympärille verkon, joka kannattelee tavallista arkea ja ehkäisee ongelmien kasvamista.
Hyvinvoinnin perusta rakennetaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Perheen jälkeen tärkeimmät lasten ja nuorten kasvuympäristöt ovat pitkälti kuntapalveluja. Varhaiskasvatus, koulutus, nuorisotyö, kulttuuri-, liikunta- ja kirjastopalvelut sekä harrastusmahdollisuudet tarjoavat mahdollisuuksia oppia, kuulua joukkoon, löytää omia vahvuuksia ja rakentaa uskoa tulevaisuuteen.
Kyse ei ole säästöstä vaan kustannusten siirtämisestä tulevaisuuteen.
Myös järjestöjen toiminta tavoittaa vuosittain valtavan määrän lapsia, nuoria ja perheitä. Kuntien ja järjestöjen työ muodostaa yhdessä merkittävän osan lasten ja nuorten arjen turvaverkosta.
Jos tavoitteena on siirtää painopistettä korjaavista palveluista varhaiseen tukeen, ei ole viisasta heikentää juuri sitä työtä, joka ehkäisee ongelmien kasvamista.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustukset puolittuvat vuosien 2024 ja 2027 välillä. Kun matalan kynnyksen tukea, kohtaamispaikkoja, vertaistoimintaa sekä auttavia puhelin- ja digipalveluja joudutaan karsimaan, paine hyvinvointialueiden ja kuntien palveluissa kasvaa. Kunnilla ja hyvinvointialueilla ei ole mahdollisuutta paikata kaikkia syntyviä aukkoja.
Jos tukea vähennetään monesta suunnasta yhtä aikaa, vaarana on, että lapsen tai perheen vaikeuksiin päästään tarttumaan vasta silloin, kun ne ovat kasvaneet suuremmiksi. Silloin tarvittava apu on usein myös raskaampaa ja kalliimpaa.
Lapsiin ja nuoriin vaikuttavien päätösten vaikutukset on arvioitava ennakolta kaikilla hallinnon tasoilla. Tämä koskee myös julkisen talouden sopeutuksia. Jos säästö lisää myöhemmin raskaiden palvelujen tarvetta, kasvattaa eriarvoisuutta tai heikentää lasten mahdollisuuksia oppia ja osallistua, kyse ei ole säästöstä vaan kustannusten siirtämisestä tulevaisuuteen.
Pienenevien ikäluokkien Suomessa meillä ei ole varaa menettää yhtäkään lasta tai nuorta. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista säästäminen tulee lopulta meille kaikille kalliiksi.
Maria Salenius
Hyvinvointiasioiden johtaja Kuntaliitossa
Esa Iivonen
Johtava asiantuntija Mannerheimin Lastensuojeluliitossa