Jäänpaksuudet vaihtelevat paljon Etelä-Savon järvillä – Pakkasjakso on lisännyt teräsjään paksuutta parhaimmillaan vain muutaman sentin

Oravissa jään paksuus on 22 senttimetriä alle keskiarvon. Jäillä liikkujan on syytä noudattaa edelleen erityistä varovaisuutta.

Sari Tauru

Teräsjäätä ei ole Etelä-Savossa vielä montakaan senttiä, eikä sitä ole myöskään luvassa lähiaikoina.
Teräsjäätä ei ole Etelä-Savossa vielä montakaan senttiä, eikä sitä ole myöskään luvassa lähiaikoina.

Etelä-Savon ely-keskus ja Suomen ympäristökeskus mittasivat jään paksuuksia torstaina 30.1.2020 kuudella järvellä Etelä-Savossa. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta.

Jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelivat mittauspaikasta riippuen 4–21 cm:n välillä. Jäänpaksuudet ovat monella mittauspaikalla (alueellisilla havaintopaikoilla) mittausalhaisimmillaan verrattuna koko havaintosarjaan. Jäänpaksuuden erot vesistön eri osissa ovat edelleen suuria, ja siksi jäillä liikkujien tulee olla varovaisia.

Lauhan sään johdosta tammikuun alkupuolella syntyneen teräsjään paksuus ei ole juurikaan muuttunut. Viikon kestänyt pakkasjakso on lisännyt teräsjään paksuutta parhaimmillaan vain muutaman sentin, koska ennen kylmempää jaksoa satanut paksu lumikerros on taas hidastanut jäätymistä. Ristiinan Yövedellä, Pertunmaan Peruvedellä sekä Mäntyharjun Korpijärvellä ja Pyhävedellä jäänpaksuus kasvoi ainoastaan 1–3 senttimetriä.

Valtakunnallisista jäähavaintopaikoista Haukivuoren Kyyvedellä mitattiin 30.1. kokonaisjäänpaksuudeksi 21 senttimetriä, joka on 5 senttiä suurempi lukema kuin viime mittauksessa (20.1.2020). Haukivedellä Oravin kanavalla mitattiin jäänpaksuudeksi 15 senttimetriä, eli jäänpaksuus on kasvanut 5 senttiä edellisestä havaintokerrasta.

Etelä-Savon valtakunnallisilla havaintopaikoilla jäänpaksuudet ovat keskimäärin 18–22 senttiä alle keskiarvon. Mittaukset tehdään valtakunnallisilla jäähavaintopaikoilla 10 päivän välein. Seuraava mittauspäivä on 10.2.2020.

Jäänpaksuus vaihtelee samalla järvelläkin

Jäänpaksuuden erot vesistön eri osissa ovat edelleen suuria, ja siksi jäillä liikkujien tulee olla varovaisia. Vaikka suojaisemmissa lahdissa ja lammilla jäätä on jo paikoin 20 senttiä, niin etenkin kapeikot ja suuremmat selkävedet voivat olla täysin sulia tai lumikerroksen alla on vain ohut kerros jäätä.

Ilmoitetut jäänpaksuudet eivät milloinkaan kerro kyseisen järven koko jäätilannetta, vaan pelkästään yhden tutkimuskohteen tuloksen. Mittauspaikat ovat korkeintaan 100 metrin etäisyydellä rannasta, eivätkä näin ollen kuvaa selkävesien jäätilannetta. Mittauspaikat eivät myöskään sijaitse virtapaikoissa.

Teräsjää ei vahvistu lähiaikoina

Viime aikoina vallinnut vaihteleva sää jatkunee, joten tämänhetkisen teräsjään kantavuus ei merkittävästi seuraavan kahden viikon aikana kasva. Sääennusteen mukaan luvassa on lyhyt pakkasjakso, joka ei kuitenkaan paksun lumikerroksen takia kovin paljon lisänne jään kokonaispaksuutta. Pakkasjakson jälkeen on odotettavissa jälleen lauhempaa säätä, joten osa lumikerroksesta muuttunee vielä kohvajääksi.

Iina-Mari Honkonen

Jäällä liikkujien on nyt noudatettava erityistä varovaisuutta.
Jäällä liikkujien on nyt noudatettava erityistä varovaisuutta.

Oikeat varusteet mukaan jäälle

Jäällä liikuttaessa on pidettävä mukana jäänaskaleita, joiden avulla voi vetää itsensä takaisin jäälle. Hyvä apuväline on myös tukeva keppi, jolla voi kokeilla jään laatua sekä auttaa hädän tullen itseään ja toisia. Heittoliinan voi tarvittaessa nopeasti heittää auttajalle tai autettavalle. Kelluntapuvut ja -takit sekä pelastus-liivit suojaavat viimalta ja helpottavat onnettomuuden sattuessa pelastautumista. Jäällä liikuttaessa kannat-taa aina pitää mukana myös pilliä, koska sen ääni kuuluuhuutoa kauemmaksi.