Patojen purkaminen ja koskialueen kunnostaminen Savonrannalla hyödyttävät muun muassa erittäin uhanalaista järvitaimenta – "Paikallisille on tulossa hieno miljöö, josta näkee edelleen, millaista koskella on aikoinaan ollut"

Savonrannan koskikunnostus on edennyt hienosti. Kunnostuksen myötä koskipinta-ala noin viisinkertaistuu ja virtavesien lajeille luodaan paljon uutta elinympäristöä.

Manu Vihtonen, WWF

Yksi aikakausi päättyi, kun voimala väistyi tieltä ja antoi tilaa muun muassa järvitaimenelle. Kuva Savonrannalta myllyn luota kunnostustöiden jälkeen.
Yksi aikakausi päättyi, kun voimala väistyi tieltä ja antoi tilaa muun muassa järvitaimenelle. Kuva Savonrannalta myllyn luota kunnostustöiden jälkeen.

Toimiva vesivoimala ja voimalan säännöstelypadot väistyivät vuoden vaihteessa Savonrannan Vuokalankoskella uhanalaisten lajien tieltä, kertoo hankkeessa mukana ollut WWF tiedotteessaan.

Patojen purkaminen ja koskialueen kunnostaminen hyödyttävät muun muassa erittäin uhanalaista järvitaimenta.

Vuokalanreitti on Savonlinnassa Savonrannan kylän keskellä kulkeva puolen kilometrin pituinen vesireitti Vuoksen vesistöön kuuluvan Vuokalajärven ja Saimaan Pyyveden välissä.

Tällaisia lisää

Vesivoimaa on hyödynnetty Vuokalanreitillä 1700-luvulta saakka. Sähköntuotanto alueella alkoi 1800-luvulla. Viime vuosina alueella toimivat enää 1930-luvulla rakennettu Vuokalan sähkölaitos ja museomylly.

Alueen ja rakennukset omistava Savonrannan kehittämissäätiö teki helmikuussa 2017 päätöksen lopettaa sähköntuotanto voimalaitoksessa ja muuttaa voimalaitoksen säännöstelypadot luonnonmukaisiksi pohjakynnyksiksi. Pohjakynnykset ovat kivistä tehtyjä pohjapatoja, jotka muistuttavat luonnonkoskea. Vuonna 2019 raukesivat vanhan vesivoimalan lupa ja velvoitteet.

Ympäristöjärjestö WWF on osaltaan rahoittanut muutosta ja antanut asiantuntija-apua.

– Nyt palataan vanhaan tilanteeseen, aikaan ennen kosken patoamista, jolloin vaelluskalat nousivat ylävirtaan. Vuokalanreitillä ja sen yläpuolisella Kaidan vesistöalueella on erinomainen vedenlaatu. On hyvä mahdollisuus, että Vuoksen järvitaimen alkaa lisääntyä ja liikkua koskien kautta, sanoo ympäristöjärjestö WWF:n virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen tiedotteessa.

Vihtosen mukaan padoista vapaa koskipuisto on upea kohde.

– Jonkinlaiset puiset kalatiethän täällä aiemmin olivat, mutta nyt koskipinta-ala noin viisinkertaistuu ja kaikille virtavesien lajeille luodaan paljon uutta elinympäristöä. Ehdottomasti tällaisia lisää kautta maan, Vihtonen sanoo.

Jari Silvennoinen

Vuokalan myllyn vieressä olleet kalaportaat väistyivät ja vaihtuvat kivisiin pohjapatoihin. Joulukuun alussa kunnostustyöt olivat vauhdissa ja vettä jouduttiin juoksuttamaan osin myös tulevan kalatien puolelle.
Vuokalan myllyn vieressä olleet kalaportaat väistyivät ja vaihtuvat kivisiin pohjapatoihin. Joulukuun alussa kunnostustyöt olivat vauhdissa ja vettä jouduttiin juoksuttamaan osin myös tulevan kalatien puolelle.

"Oikeanlaista kehittämistä"

Kunnostus parantaa Savonrannan kylän virtavesimaisemaa ja lisää ihmisten viihtyvyyttä. — Anne Käyhkö

Savonrannan kehittämissäätiön asiamies Anne Käyhkön mukaan päätöstä voimalan sähköntuotannon lopettamisesta ja lupien rauettamisesta ei ollut vaikea tehdä, sillä voimalaitos ei enää juuri tuonut tuloja kiinteistön omistajalle.

– Kalojen arvo ymmärretään nykyisin hyvin. Kosken avaaminen virtavesikalojen reitiksi ja elinympäristöksi on mielestämme oikeanlaista kehittämistä. Paikalliset ovatkin suhtautuneet hankkeeseen myönteisesti ja sosiaalinen media on täyttynyt ihastuneista postauksista ja rakentamista koskevista valokuvista, Käyhkö kertoo tiedotteessa.

Mahdollisimman suuri osa patorakenteista ja museomylly säilytetään osana kulttuurihistoriallista lähimaisemaa. Vanha mylly jatkaa museona. Patojen yläpuolisten Koski- ja Sahalammen keskivesikorkeudet pidetään nykyisessä vakiintuneessa tasossaan.

– Luonnontaloudellisten arvojen lisäksi kunnostus parantaa Savonrannan kylän virtavesimaisemaa ja lisää ihmisten viihtyvyyttä. Paikallisille on tulossa hieno miljöö, josta näkee edelleen, millaista koskella on aikoinaan ollut, Käyhkö sanoo.

Timo Seppäläinen

Tältä Vuokalanreitin varrella myllyn kupeessa näytti vielä viime talvena ennen kunnostustöitä.
Tältä Vuokalanreitin varrella myllyn kupeessa näytti vielä viime talvena ennen kunnostustöitä.

Hankkeessa ovat WWF:n lisäksi rahoittajina ELY, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Rapala Rahasto, Kalastusalue ja Ilvessalon osakaskunta.

WWF mukana poistamassa vaellusesteitä

Viimeisen reilun vuoden aikana WWF on ollut poistamassa Vauhtia vaellukseen -hankkeessaan seitsemää vaellusestettä.

Hankkeessa poistetaan turhia patoja, jotka estävät uhanalaisten vaelluskalojen vapaan liikkumisen ja lisääntymisen. Käyttötarkoitusta vailla olevat padot ja patojen rauniot poistetaan kulttuurihistoriaa kunnioittaen.

– Ainoastaan vaellusesteitä poistamalla uhanalaistuneet vaelluskalakantamme saadaan elpymään. Vaelluskaloja on autettava poistamalla este ja pato kerrallaan, oikotietä tavoitteen saavuttamiseen ei ole. Parhaimmillaan samalla edistetään myös vesien hyvän tilan saavuttamista ja elvytetään virtavesiluonnon monimuotoisuutta, toteaa Manu Vihtonen.

3,5-vuotinen Vauhtia vaellukseen -hanke käynnistyi heinäkuussa 2019 ja päättyy vuoden 2022 lopussa. Lähes puolen miljoonan euron hanketta rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR). Hankkeen omarahoitusosuuden mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön merkittävä lahjoitus WWF:lle.

Jussi Silvennoinen

Vuokalan myllyn aluetta ja kalaportaat ennen koskikunnostusta.
Vuokalan myllyn aluetta ja kalaportaat ennen koskikunnostusta.

LUE MYÖS: Savonrannan koskien kunnostus etenee vauhdilla – Lohikaloille tulee koskiin lähemmäs 40 kivipatoa

Uusimmat uutiset

Kommentoidut