Saimaannorpat voivat saada keinopesiinsä kameravalvonnan – Mistään norppalivestä ei kuitenkaan ole kyse

Eteläiselle Saimaalle tulee noin kymmenestä keinopesästä yksi, loput viedään Haukivedelle.

WWF Suomi

Norpalle on muutaman vuoden aikana kehitelty keinopesiä monenlaisista materiaaleista ja monilla malleilla. Pesän pitää kellua ponttoonien päällä, muuten sille käy huonosti, jos jäät sulavat alta. Kesäksi pesät haetaan pois vesiltä.
Norpalle on muutaman vuoden aikana kehitelty keinopesiä monenlaisista materiaaleista ja monilla malleilla. Pesän pitää kellua ponttoonien päällä, muuten sille käy huonosti, jos jäät sulavat alta. Kesäksi pesät haetaan pois vesiltä.

Saimaannorppien keinopesiin varaudutaan tänä talvena asentamaan myös seurantakameroita. Kameroiden avulla pyritään selvittämään, käytetäänkö pesiä ja millaisia aikoja norpat viettävät pesissä.

Keinopesiä on kokeilussa useita eri malleja ja materiaaleja, joten samalla saadaan tietoa, mitkä niistä soveltuvat norpille parhaiten.

Norppien keinopesät ovat osa viime vuoden lopulla alkanutta Yhteinen saimaannorppamme -LIFE-projektia, joka turvaa norppiensuojelun rahoitusta seuraavat viisi vuotta.

Asennettavat kamerat ovat riistakameroita, jotka asennetaan ottamaan kuva pesästä määräajoin, noin tunnin välein.

– Mitään videointia ei ole tarkoitus tehdä. Eihän pesässä ole hirmuisesti valoakaan. Riittää, että nähdään, milloin norppa on tullut pesään ja lähtenyt sieltä. Itä-Suomen yliopiston dosentti Mervi Kunnasranta kertoo.

Aiemmin keinopesiin on asennettu samassa tarkoituksessa lämpömittareita.

Myös kameroista saataneen tietoa vasta pesinnän lopulla.

– Keinopesät täytetään lumella, jotta norpat voivat itse kaivaa. Laitteilla on merkitystä enemmän vasta sitten, kun laitteen edusta aukeaa.

Tuija Pauhu

Ruo'oista sekä kuhilaistakin tehtyä saimaannorpan keinopesää on kokeiltu. Tämä pesä sijaitsi Haukivedellä talvella 2017.
Ruo'oista sekä kuhilaistakin tehtyä saimaannorpan keinopesää on kokeiltu. Tämä pesä sijaitsi Haukivedellä talvella 2017.

Keinopesät tarjolle, vaikka luntakin tulisi

Yhteensä norpille tulee Saimaalle tarjolle tänä talvena kymmenkunta keinopesää. Suurin osa niistä viedään Haukivedelle, mutta yksi keinopesä on sijoitettu myös eteläiselle Saimaalle.

Huonojen jääolojen vuoksi pesiä ei vielä ole päästy viemään paikoilleen. Pesät aiotaan asentaa siinäkin tapauksessa, että lunta tulisi tarpeeksi luomupesien tarpeiksi.

– Keinopesät ovat enemmän testausta, joilla varaudutaan talviin, jolloin muuta ei ole saatavilla. Tietysti toivotaan, ettei keinopesiä tarvittaisi, mutta huonoimpaan tilanteeseen valmistaudutaan.

Kunnasrannan mukaan keinopesistä on vielä niin vähän kokemusta, että jokainen talvi on käytettävä testauksessa hyväksi.

Timo Seppäläinen

Norpan pesälaskentoja ei talvien lämmetessä päästä aina tekemään jäiltä. Siksi suojeluprojektissa kehitetään edelleen muun muassa kuviin ja norppien turkin kiehkurakuvioihin perustuvaa tunnistusmenetelmää. Saimaannorpan turkin kuviot ovat yksilöllisiä ja niitä voidaan käyttää sormenjälkien tapaan yksilöiden tunnistamiseen.
Norpan pesälaskentoja ei talvien lämmetessä päästä aina tekemään jäiltä. Siksi suojeluprojektissa kehitetään edelleen muun muassa kuviin ja norppien turkin kiehkurakuvioihin perustuvaa tunnistusmenetelmää. Saimaannorpan turkin kuviot ovat yksilöllisiä ja niitä voidaan käyttää sormenjälkien tapaan yksilöiden tunnistamiseen.

Huonoina talvina keinokodit ovat kelvanneet

Hyvillä alueilla pesät ovat olleet melkein järjestään käytössä. — Mervi Kunnasranta

Ensimmäisen kerran norpille asennettiin Saimaalle tarjolle kaksi keinopesää talvella 2016. Heti ensimmäisenä talvena norppa kävi pitämässä toisessa hengitysavantoa, vaikka ei siinä pesinytkään.

Suhteessa pesien määrään norpat ovat ottaneet keinopesät hyvin vastaan, Kunnasranta sanoo.

– Hyvillä alueilla pesät ovat olleet melkein järjestään käytössä. Tosin näin on yleensä huonoina vuosina. Jos norpalla on varaa valita, se menee parempaan eli lumipesään.

Keinopesissä syntyi kuutti sekä viime talvena että talvella 2018. Lisäksi on syntynyt yksi kuutti rakennelmaan, jossa apukinokseen oli tehty järviruo´osta lisäosa.

Apukinosten kolaajiksi halukkaita talkoolaisia on ollut joka vuosi tarjolla yllin kyllin. Päätös siitä, kolataanko tänä vuonna apukinoksia, tehdään pian.
Apukinosten kolaajiksi halukkaita talkoolaisia on ollut joka vuosi tarjolla yllin kyllin. Päätös siitä, kolataanko tänä vuonna apukinoksia, tehdään pian.

Apukinoksista päätökset lähiaikoina

Saimaannorppien keinopesiä varten on pitänyt hankkia luvat niin maanomistajilta kuin ELY-keskukselta. Lisäksi laitteisiin tarvitaan ELY-keskuksen lupa. Omin nokin kokeiluja ei saa mennä tekemään.

Ei myöskään apukinoksia. Mahdollisten apukinosten kolaamisesta Metsähallitus tekee päätöksen tämän viikon lopulla tai ensi viikon alussa.

Vaikka sääennusteet lupailevat lisää lunta, tällä hetkellä tilanne on Haukivedellä vielä heikko, Mervi Kunnasranta toteaa.

– Jäällä on lunta viisi senttiä ja jäätä on kymmenen senttiä.

Juha Taskinen

Jäälle syntyvä kuutti on avuton pakkasta ja petoja vastaan.
Jäälle syntyvä kuutti on avuton pakkasta ja petoja vastaan.

Suojelutyötä monella rintamalla

Euroopan unionin rahoittama Yhteinen saimaannorppamme -LIFE-hanke on jatkoa 2018 päättyneelle saimaannorppahankkeelle.

– Nyt työhön satsataan entistä enemmän, sillä Saimaalta keinopesistä saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää ehkä myös Saaristomerellä, Kunnasranta kertoo.

Uudella viisivuotiskaudella tavoitteena on yhä ehkäistä ja vähentää ilmastonmuutoksesta, kalastuksesta, ihmisten aiheuttamista häiriöistä sekä populaation pienuudesta saimaannorppakannelle johtuvia ongelmia.

Keinopesien lisäksi työn alla on norppaturvallisen kalapyydysten kehittäminen edelleen. Norppaturvallisten katiskoiden lisäksi tavoitteena on muun muassa norppaturvallinen rysä.

Vesialueen omistajien kanssa on tarkoitus kehittää kalastusrajoitusten valvontaa. Lisäksi suunnitellaan uusia menetelmiä norppien kannanseurantaan sekä tutkitaan saimaannorppien geeniperimää mahdollisia Saimaan sisäisiä siirtoja varten.

Yhteinen saimaannorppamme -LIFE

Hanke kestää viisi vuotta. Kokonaisbudjetti 7,1 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 5,3 miljoonaa euroa.

Saa rahoitusta myös ympäristöministeriöltä, Etelä-Karjalan liitolta, Yleisradiolta, Nestorisäätiöltä sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiöltä.

Metsähallitus on projektin päätoteuttaja.