Katso video: Lohelle ja taimenelle kunnostettiin nousureitti Sulkavalla — Destian lahjoittama sorakuorma kannettiin ämpäreillä Siikakosken kuohuihin
Itä-Suomessa on satoja virtapaikkoja, joihin äärimmäisen uhanalaiset järvilohi ja -taimen voisivat nousta. ”Onhan tämä meillä aikamoinen luonnonrikkaus. On osakaskunnista kiinni, että asiaan tartutaan”, toteaa kalastuskunnan hallituksen jäsen Kari Partanen.
Saimaan lohikalojen pelastustalkoot jatkuivat viikonloppuna Sulkavan Siikakoskella. Parisenkymmentä talkoolaista entisöi Sulkavan ja Puumalan välisen maantien varrella sijaitsevaa koskea sopivaksi äärimmäisen uhanalaisille luonnonvaraisille järvitaimenelle ja -lohelle.
Talkoolaisia odotti aamulla Destian lahjoittama sorakuorma ja vino pino ämpäreitä. Tarkoituksena oli tehdä koskeen parisenkymmentä kutusoraikkoa, joihin taimenet ja järvilohet pääsevät laskemaan mätinsä ja maitinsa 900 metrin päästä Enonveden Siikalahdesta.
Tällaisia virtapaikkoja on Itä-Suomessa satoja, ellei tuhansia. — Kari Partanen
Joen reunoilla olevaan kivikkoon raivattiin kiviä siirtelemällä myös poikaspesiä, joihin pienet alle vuoden ikäiset ”nollikkaat” pääsevät piileskelemään lokkeja ja variksia.
Virtaan kaatunut laho puuaines jätettiin paikalleen tulevien lohenpoikasten ravinnoksi. Ruokaa löytyy myös sammaleisista kivistä.
Kunnostus esillä jo 10 vuotta sitten
Ruottilan osakaskunnassa Siikakosken kunnostus nousi esille ensimmäisen kerran jo 10 vuotta sitten, kertoo osakaskunnan puheenjohtaja Hannu Leinonen.
Kunnostus saatiin nyt toteutumaan seudulla käynnissä olevan Jokitalkkari -hankkeen puitteissa. Kunnostussuunnitelma laadittiin Ely-keskuksessa.
— Tämä ei ole pitkä pätkä, mutta erittäin potentiaalinen, sillä koskesta on suora yhteys Saimaaseen, toteaa osakaskunnan hallituksen jäsen Kari Partanen.
Usein se on huonosti paikalleen asennettu metsätien rumpu, joka estää kalan nousun. — Kari Partanen
Siikakosken kaksikaarinen kivisilta on satoja vuosia vanha. Sekä ruotsalaiset että venäläiset sotajoukot ovat marssineet sen yli, samoin tietenkin myös itsenäisen Suomen talonpojat.
Uittorakenteet estivät kalan nousun
Sillan alla virtaavassa Siikakoskessa on uitettu puuta aina 1960-luvun alkuun saakka. Partanen näyttää, että alajuoksulla on vieläkin näkyvissä vanhaa rännin pohjaa, joka aiotaan Museoviraston toivomuksesta säilyttää parinkymmenen metrin matkalta.
— Yläjuoksulla on patosulku, jolla veden korkeutta on säädelty niin, että uittoja pystyttiin tekemään juhannukseen saakka, Partanen kertoo.
Uittoa varten tehdyt rakenteet ovat tehokkaasti estäneet lohen ja taimenen nousun koskeen. Nyt kun hyötykäyttöä ei enää ole, kosket voidaan kunnostaa.
— Tällaisia virtapaikkoja on Itä-Suomessa satoja, ellei tuhansia. Onhan tämä meillä aikamoinen luonnonrikkaus. On osakaskunnista kiinni, että asiaan tartutaan, Partanen muistuttaa.
Osakaskunnat avainasemassa
Kunnostushanke alkaa siitä, että osakaskunta päättää vaikkapa jo seuraavassa vuosikokouksessaan kartoittaa, onko omilla vesillä lohikalojen nousuesteitä. Isoja kuluja tai valtavaa työsavottaa ei päätöksestä välttämättä seuraa.
— Usein se on huonosti paikalleen asennettu metsätien rumpu, joka estää kalan nousun. Rumpuputkia on aika ajoin uusittava joka tapauksessa, ja siinä yhteydessä on luonteva varmistaa, että se tulee lohikalojen kannalta oikein asennetuksi.
Hetki on nyt hyvä, sillä Etelä- ja Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa sekä osassa Etelä-Karjalaa käynnissä oleva Jokitalkkari-hanke organisoi talkoita. Hankkeen taustataho on jokunen vuosi sitten perustettu Saimaan lohikalojen ystävät ry.
Ensimmäiset poikaset jo ensi kesänä
Kahluuhousuihin sonnustautunut Jokitalkkari-hankkeen vetäjä Pekka Huupponen on polvillaan koskessa. Hän pyörittelee sammaleisia kivenmurikoita sopiviin kohtiin poikaspesiä ajatellen ja näyttää, että pohja on luonnostaan lohikaloille sopivaa karkeaa soraa, jonka läpi virtaava vesi pääsee ravitsemaan sinne laskettuja ”munia”.
— Keväällä tähän tuodaan mätirasioita, joista kuoriutuu lohenpoikasia kuukauden sisällä. Seuraavana syksynä ne ovat jo 6—10 -senttisiä nollikkaita, hän toteaa.
— Toivottavasti avuksi sulkeltelee muutama pari luonnonvaraista taimenta tai lohta. Siitä se lähtee.
Tämän vuoden aikana pidetään kaikkiaan noin 30 talkoot. Seuraava purokunnostuskoulutus pidetään 7.—8. syyskuuta Varkaudessa Warkauden Klubilla osoitteessa Ahlströminkatu 13.
