Kaupallinen yhteistyö | Osuuskauppa Suur-Savo

Suur-Savon juuret ovat syvällä Etelä-Savossa: Osuuskaupan ja maakunnan hyvinvointi kulkevat käsi kädessä

Osuuskauppa Suur-Savo kantaa toiminnassaan monin tavoin vastuuta myös Etelä-Savon tulevaisuudesta. Maakunta hyötyy ja pysyy elinvoimaisena Osuuskaupan menestyksestä — ja päinvastoin.

Virpi ja Antti Rantalaisen hanhifarmilla Hauhalassa eläimet
kasvavat puhtaassa eteläsavolaisessa luonnossa. Tila keskittyy
eettisesti kasvatettujen hanhien kasvatukseen ja omien laadukkaiden
hanhenlihatuotteiden valmistukseen. Osuuskauppa Suur-Savo on yksi tilan
asiakkaista.
Virpi ja Antti Rantalaisen hanhifarmilla Hauhalassa eläimet kasvavat puhtaassa eteläsavolaisessa luonnossa. Tila keskittyy eettisesti kasvatettujen hanhien kasvatukseen ja omien laadukkaiden hanhenlihatuotteiden valmistukseen. Osuuskauppa Suur-Savo on yksi tilan asiakkaista.

Osuuskauppa Suur-Savo on Etelä-Savon suurin yksityinen työnantaja. Sen toiminnasta kertyi viime vuonna yhteiskunnan yhteiseen käyttöön verotuloja ja veroluonteisia maksuja yhteensä 48 miljoonaa euroa. Tällä summalla pystyy ylläpitämään vaikkapa kouluja ja rakentamaan teitä.

Töitä Osuuskauppa tarjoaa vuoden mittaan keskimäärin 2 000 ihmiselle, kun mukaan otetaan kesätyöntekijätkin.

— Toimimme jokaisessa maakunnan 12 kunnassa ja työllistämme ihmisiä myös kaikkein pienimmillä eteläsavolaisilla paikkakunnilla. Näistä monet muut palveluntarjoajat ovat jo lähteneet, sanoo Suur-Savon henkilöstöpäällikkö Tuula Lyytikäinen.

Osuuskauppa Suur-Savo uskoo omaan maakuntaan ja investoi siihen tänä vuonna 25 miljoonalla eurolla. Merkittävin tämän vuoden investoinneista on Pieksämäen Prisman rakentaminen.

Mikkelin Vaakunan kokki Jari Lampinen tietää, mikä maistuu hotellin kesävieraille: Saimaasta kalastetut muikut ja lähiseudulta tuodut perunat. 

Osaava työntekijä on tyytyväinen ja lisää myös asiakastyytyväisyyttä

Työnantajana Osuuskauppa pitää huolta omista työntekijöistään. Se kouluttaa heitä jatkuvasti ja antaa mahdollisuuden edetä urallaan.

— Kun työntekijöistä huolehditaan ja he osaavat hommansa, se vaikuttaa heidän viihtymiseensä työssään. Ammattitaitoisten työntekijöiden rooli on merkittävä myös siinä, että asiakkaat ovat tyytyväisiä, Lyytikäinen sanoo.

Pohdimme koko ajan, mistä saisimme lisää toimitusvarmoja paikallisten raaka-aineiden tai palvelujen tuottajia. — Kari Hänninen

Osuuskauppa Suur-Savon työntekijät ovat hyvin sitoutuneita. Työsuhteet ovat pitkiä, eikä ole mitenkään harvinaista, että osuuskaupalla juhlitaan työntekijän 40-vuotista työuraa.

— Olimme viime vuonna työtyytyväisyydellä mitattuna S-ryhmän ykkönen ja satoja yrityksiä käsittävässä valtakunnallisessa Corporate Spirits -mittauksessa kakkossijalla, Lyytikäinen jatkaa.

Juvalaisen Rapion Myllyn nykyinen isäntä Lasse Härkönen on mylläri neljännessä polvessa. Tilan tuotteita voi maistella myös Osuuskauppa Suur-Savon hotellien aamupalapöydässä.

Eteläsavolaista ennen muita

Osuuskaupalle on myös tärkeää yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa.
Esimerkiksi Juvalaisen Rapion myllyn tuotteita löytyy sekä Savonlinnan Seurahuoneen että Mikkelin Vaakunan aamiaispöydästä.

— Pohdimme koko ajan, mistä saisimme lisää toimitusvarmoja paikallisten raaka-aineiden tai palvelujen tuottajia. Kun muutama vuosi sitten uudistimme puolet hotellihuoneista, etsimme ensimmäiseksi paikallisia tekijöitä ja raaka-aineita. Onnistuimme, sillä kaikki huoneissa tehty käsityö on eteläsavolaista alkuperää, Vaakunan johtaja Kari Hänninen kertoo.

Osuuskauppa Suur-Savon asiakkaat haluavat ja arvostavat paikallista ja ovat siitä myös valmiita maksamaan. Sama pätee itse osuuskauppaan.

— Jos löydämme tarvitsemamme paikallisen tuottajan, mietimme, mikä olisi se syy, miksi hankkisimme vastaavaa tuotetta kauempaa. Vielä ei ole tullut sellaista tilannetta vastaan, että olisimme valinneet jonkun muun kuin paikallisen tuottajan, jos sellainen on ollut saatavilla, Hänninen sanoo.

Paikallisuuden lisäksi Suur-Savolle on tärkeää, että asiakas voi olla varma tuotteen alkuperästä ja siitä, että se on tuotettu mahdollisimman ympäristöystävällisesti.

Rapion myllyn emännän Pia Härkösen leivonnassa käyttämä vilja ei tule kaukaa. Osuuskauppa Suur-Savolle on paikallisuuden lisäksi tärkeää, että tuotteet ovat tuotettu mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Rapion myllyn kaikki tuotteet ostetaan 99-prosenttisesti suoraan Saimaan seudun tiloilta.

Vähemmän energiaa ja hävikkiä

Elintarvikkeiden halpuuttaminen, eli hintojen pysyvä alentaminen on ollut mahdollista karsimalla osuuskaupassa erilaisia kuluja. Esimerkiksi toimipaikat ovat karsineet omia energiakulujaan.

— Olemme saaneet energialaskua lähes 40 prosenttia pienemmäksi niissä toimipisteissä, joissa kylmäkalusteet on vaihdettu ovellisiksi. Se on hyvin merkittävä säästö kuluissa, mutta säästää samalla myös luonnonvaroja, Suur-Savon kiinteistöpäällikkö Rauno Hämäläinen kertoo.

Savonlinnan ja Pieksämäen Prismojen katoille asennetaan ensi vuonna aurinkosähköpaneelit, jotka tuottavat osan niissä tarvittavasta sähköenergiasta.

Luonnonvaroja säästetään myös sillä, että henkilökunta osaa tilata oikeanlaista tavaraa oikean määrän, eikä esimerkiksi ruokaa tarvitse heittää roskiin. Ruokakauppojen hävikkiä on pienentänyt myös viime syyskuussa käyttöön otettu viimeisen aukioloaikatunnin aleprosentin kasvattaminen.

Suuresta osasta Suur-Savon toimipaikkoja elintarvikkeita lahjoitetaan myös erilaisille hyväntekeväisyysjärjestöille, kuten seurakunnille ja työttömien yhdistyksille.

Sosiaalista vastuuta Suur-Savo kantaa myös tukemalla vuosittain paikallisia urheiluseuroja, yhteisöjä sekä kulttuuritapahtumia lähes 300 000 eurolla. Yhteistyön kautta se haluaa tukea ensisijaisesti oman maakunnan toimijoita sekä tuottaa samalla etuja asiakasomistajilleen ja omalle henkilöstölleen.