Kaupallinen yhteistyö | Lumme Energia

Vesihome uhkasi 10 000 Saimaan järvilohen poikasta, niistä pelastui 1 600 istutettavaksi Päijänteeseen — Järvilohi on uhanalaisempi laji kuin Saimaan norppa

Vesihomeen lisäksi järvilohta uhkaa perimän rappeutuminen ja luonnontilaisten lisääntymispaikkojen puute. Elinvoimainen järvilohi -projektissa tutkitaan, voisiko virikekasvatus tai risteyttäminen lähisukulaisten kanssa pelastaa järvilohen uhkaavalta sukupuutolta.

Vaelluskalat, kuten lohi ja taimen, ovat Marko Luhtalan mukaan hyviä 
mittareita siitä, kuinka hyvin ihminen elää ympäristönsä kanssa 
sopusoinnussa. Jos vaelluskalat voivat huonosti, myös ihmiset voivat 
huonosti.
Vaelluskalat, kuten lohi ja taimen, ovat Marko Luhtalan mukaan hyviä mittareita siitä, kuinka hyvin ihminen elää ympäristönsä kanssa sopusoinnussa. Jos vaelluskalat voivat huonosti, myös ihmiset voivat huonosti.

Siellä niitä nyt pulikoi Puulassa reilu 10 000 kappaletta ja Päijänteessä 1 600 loppukesästä istutettua järvilohenpoikasta. Jos hyvin käy, ne säilyvät hengissä ja kasvavat parin seuraavan vuoden aikana täysmittaisiksi ja päätyvät aikanaan kalastajien saaliiksi. 

Istutetuilla lohilla on tärkeä tehtävä, jota ne tietämättään suorittavat monivuotisessa Elinvoimainen järvilohi -tutkimuksessa.

Lohet voivat näyttää samanlaisilta, mutta niitä on oikeasti kolmenlaisia: niin sanottuja normikasvatettuja, virikekasvatettuja sekä Nevanlohen ja järvilohen risteytyksiä. Jokaiseen loheen on asetettu PIT-siru, jonka avulla päästään keräämään tietoa kalojen kasvamisesta luonnollisessa ympäristössään.

— Puulan ja Päijänteen kalastusalueelle on jaettu käsiskannereita, joilla sirua pystyy lukemaan. Ensimmäiset havainnot lohista saatiin jo pari viikkoa istutusten jälkeen, sillä kaloja oli päätynyt muikkutrooliin. Onneksi ne saatiin troolista Puulaan takaisin vahingoittumattomina kasvamaan, kertoo Elinvoimainen järvilohi -hankkeen alulle panija Marko Luhtala.

Toukokuussa Puulaan, Päijänteeseen ja Suonteeseen piti istuttaa 10 000 järvilohen poikasta. Kasvatuslaitoksen vesihome-epidemian takia niistä jäi eloon vain 1 600, jotka istutettiin Päijänteeseen. Puulaan sen sijaan istutettiin reilut 10 000 lohta, joista vajaat 3 000 oli risteymiä ja loput sekä virike- että normikasvatettuja järvilohia.
Toukokuussa Puulaan, Päijänteeseen ja Suonteeseen piti istuttaa 10 000 järvilohen poikasta. Kasvatuslaitoksen vesihome-epidemian takia niistä jäi eloon vain 1 600, jotka istutettiin Päijänteeseen. Puulaan sen sijaan istutettiin reilut 10 000 lohta, joista vajaat 3 000 oli risteymiä ja loput sekä virike- että normikasvatettuja järvilohia.

Kun lohista kerättyjä tietoja päästään aikanaan ristiintaulukoimaan, saadaan selville, miten kasvatustapa ja perimä mahdollisesti vaikuttavat järvilohien elinkelpoisuuteen.

Monivuotisen Elinvoimainen järvilohi -hankkeen tarkoituksena on saada elvytettyä Saimaan norppaakin paljon uhanalaisempi Saimaan järvilohikanta.

Laitoskasvatuksessa lohet ovat sukupolvien saatossa sisäsiittoistuneet, ja siten niiden perimä on heikentynyt. Siihen etsitään ratkaisuja näillä risteytyksillä. — Marko Luhtala

Lumme Energialle on tärkeää olla mukana luomassa parempaa huomista ja säilyttämässä luonnon monimuotoisuutta. Siksi se on sitoutunut hankkeeseen koko sen 6-vuotiskaudeksi ja on hankkeen suurin yksityinen rahoittaja.

Lue ja seuraa Marko Luhtalan Mitä kuuluu järvilohelle -blogia Lumme Energian sivulta.

Luhtala kirjoittaa blogeissaan muun muassa viime kevään istutuksia uhanneesta katastrofista sekä lohien seurannasta sekä Päijänteeltä että Puulalta. Lohet ovat Luhtalan saamien tietojen mukaan jo ehtineet moninkertaistaa painonsa.

Marko Luhtala on kuusivuotisen Elivoimainen järvilohi -kampanjan alullepanija. Kaikki lähti liikkeelle siitä, että hän huomasi kalasaaliidensa pienentyvän vuosi vuodelta kesämökkijärvellään Puulalla.
Marko Luhtala on kuusivuotisen Elivoimainen järvilohi -kampanjan alullepanija. Kaikki lähti liikkeelle siitä, että hän huomasi kalasaaliidensa pienentyvän vuosi vuodelta kesämökkijärvellään Puulalla.

Löytyykö vesihomeeseen ratkaisu?

Jos Luhtalaan olisi asennettu PIT-siru, se kertoisi, että mies on täynnä tarmoa ja uskoa järvilohen tulevaisuuteen.

— Nimikkolohien myynti on alkanut. Ensi keväänä Puulaan, Päijänteeseen ja Suonteeseen istutetaan 10 000 kappaletta Saimaan järvilohen ja Nevajoen ja Tornionjoen lohen poikasta, ja omaa vuoroaan on varttumassa pirteä lauma viime keväänä kuoriutuneita risteytyslohia. Piakkoin on myös taas edessä retket Kuurnaan ja Hiitolanjoelle lypsämään mätiä ja maitia kolmatta risteytyskertaa varten.

Viime keväänä Luhtalan siru olisi hälyttänyt stressistä, sillä suunniteltu lohien istutus oli peruuntua kokonaan.

— Olihan se päräyttävä hetki, kun Paltamon kalankasvatuslaitokselta tuli tieto vesihomeen tuhoamista kalanpoikasista: 10 000 kalasta selvisi istutettavaksi vain 1 600. Mutta periksi ei annettu, ja oli katastrofista jotain hyötyäkin. Nyt olemme selvitelleet Luonnonvarakeskuksen ja vedenpuhdistuksen asiantuntijoiden kanssa aivan uudenlaisia tapoja suodattaa vesihomeitiöt pois kasvatusaltaiden tulovedestä. Olemme jopa saaneet alan teollisilta toimijoilta aivan konkreettisia ehdotuksia, Luhtala kertoo.

Saimaan järvilohen kannat ovat nykyisin lähes täysin viljelyn ja istutusten varassa.
Saimaan järvilohen kannat ovat nykyisin lähes täysin viljelyn ja istutusten varassa.

Kohti luonnollisia lisääntymisalueita

Koska Saimaan järvilohen kannat ovat nykyisin lähes täysin viljelyn ja istutusten varassa, kaikkia kalankasvatuslaitoksia vaivaavan vesihomeongelman ratkaisu olisi tervetullut.

Luhtalan mukaan äärimmäisen uhanalaisella Saimaan järvilohella on kuitenkin muitakin ongelmia ratkaistavanaan.

— Laitoskasvatuksessa lohet ovat sukupolvien saatossa sisäsiittoistuneet, ja siten niiden perimä on heikentynyt. Siihen etsitään ratkaisuja näillä risteytyksillä.

Luonnollisille lisääntymisalueille lohen pääsy on estetty padoilla. Viime vuosina lisääntymisalueita on kunnostettu, ja ihmiset ovat siirtäneet pienen määrän kutuvalmiita lohia patojen alta kutualueille. Niitä Luhtalan mukaan kuitenkin tarvitaan moninkertainen määrä.

Rohkaisevia uutisia on kuulunut Saimaan järvilohen serkun Laatokan järvilohen osalta Etelä-Karjalasta Hiitolanjoelta. Siellä joki palautetaan tulevina vuosina luonnontilaansa purkamalla padot, jolloin Laatokan järvilohi pääsee omin voimin kutualueilleen.

— Kaiken ytimessä on luonnonkierron aikaansaaminen. Me ihmiset olemme 50 vuodessa aiheuttaneet valtavaa vahinkoa Saimaan järvilohelle, joka on aikoinaan elänyt tuhansia vuosia sopusoinnussa ihmisen ja ympäröivän luonnon kanssa. Nyt maksamme miljoonia yrittäessämme korjata tätä vahinkoa.

Virikekasvatusaltaissa lohenpoikasille luodaan esimerkiksi kivillä piilopaikkoja ja muutenkin yritetään simuloida luonnonolosuhteita perinteisiä altaita paremmin.
Virikekasvatusaltaissa lohenpoikasille luodaan esimerkiksi kivillä piilopaikkoja ja muutenkin yritetään simuloida luonnonolosuhteita perinteisiä altaita paremmin.

Mikä ero virikekasvatetulla ja perinteisesti kasvatetulla lohella?

Perinteisessä kasvatuksessa järvilohi elää elämänsä ensimmäiset kaksi vuotta halkaisijaltaan parimetrisessä muovialtaassa ja myöhemmin isommassa betonialtaassa, jossa vesi kiertää koko ajan tiettyyn suuntaan, vedenpinta pysyy samana ja ravinto tulee aina samasta paikasta samaan aikaan.

Virikekasvatetutkin varttuvat altaassa, mutta sen olosuhteet yrittävät simuloida lohen tulevia kasvuolosuhteita järvessä tavallista allasta paremmin.

— Altaan vedenkorkeutta ja virtauksia vaihdellaan samoin kuin ruokintapaikkaa ja itse ruokaakin, ja altaan pohjalta löytyy esimerkiksi kivistä rakennettuja suojarakenteita, joihin järvilohi voi opetella piiloutumista, Marko Luhtala kertoo.

Perinteisessä kasvatusaltaassa lohi ikään kuin kasvaa liian helpoissa olosuhteissa, ja kun se istutetaan järveen, luonnon olosuhteet aiheutuvat sen kohtaloksi. Iso osa järviin istutetuista lohista kuoleekin jo ensimmäisenä talvena.

Elinvoimainen järvilohi -hanke

+ Marko Luhtala alkoi kolmisen vuotta sitten soitella asiantuntijoille havaittuaan, että Suomen parhaimmasta lohijärvestä Puulasta saa yhä harvemmin saaliiksi järvilohta.

+ Käymiensä keskustelujen perusteella selvisi, että järvilohen tilanne on todella karu, koska sen elinolosuhteet eivät salli luonnollista lisääntymistä ja kasvatettujen lohien perimä on hyvin rappeutunut.

+ Syntyi Elinvoimainen järvilohi -hanke, jossa ovat mukana Puulan, Päijänteen ja Suonteen kalastusalueet, Luonnonvarakeskus, ELY-keskus, maa- ja metsätalousministeriö sekä Helsingin, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot.

+ Lumme Energia on mukana yhtenä hankkeen rahoittajana koko sen 6-vuotiskauden ajan.

+ Seuraa hanketta Luhtalan Mitä kuuluu järvilohelle -blogista

Lumme_Energiaa_logo_verkkoon3.jpg

— Virikekasvatetut lohet oppivat nopeammin syömään luonnonravintoa, eivätkä ne ole hullun rohkeita, vaan osaavat varoa petokaloja eivätkä ui kaiken kiiltävän perässä, Luhtala tietää.


Lumme Energia