Hei, lomalainen, täällä minä, saimaannorppa — Luepa tämä tarkkaan, sillä minulla on sinulle tärkeää asiaa

Tervetuloa tapaamaan minua, saimaannorppaa, Saimaalle silloin, kun sinulla ja minulla on loma eli kesä-elokuussa. Noin puolet meistä norpista elää Savonlinnan alueella!

Timo Seppäläinen

Me saimaannorpat pärjäämme mainiosti teidän ihmisten kanssa, kunhan muistatte ottaa huomioon muutaman asian.

Vaikka viihdyn yksin Saimaan suojaisessa ja sokkeloisessa saaristossa ja luodoilla, avoveden aikaan olen hyvin utelias, jopa seurallinen.

Jos liikut rauhallisesti moottoriveneellä, soutaen tai meloen, käyn mielelläni katsomassa, mitä puuhaat.

Varmimmin näet minut rantakivillä toukokuun lopussa. Keskellä kesää kurkistelen vedestä myös selkävesillä, jos siellä on hyvät ruoka-apajat. Pienet kalat ovat suurta herkkuani.

Sulassa suvassa mahdumme kaikki Saimaalle

Ihminen ja minä mahdumme elämään rinnakkain Saimaalla, kun vain sovimme pelisäännöistä.

Kalanpyydykset ovat meidän norppien vakavin välitön uhka. Elämänsä alkutaipaleella olevat kuuttimme takertuvat helposti verkkoihin. Ne uivat innokkaina kalan perässä vaikka katiskaan, mutteivät pääse sieltä pois. Nielultaan alle 15-senttiseen katiskaan ne eivät mahdu.

Verkkokalastusta ja muiden meille vaarallisten pyydysten käyttöä on rajoitettu Saimaalla. Verkot ovat vaarallisia myös rajoitusaikojen ulkopuolella. Suojelutoimien ansiosta kannan koko on kasvanut.

Kunpa joku keksisi verkon korvaavan pyydyksen, joka olisi yhden henkilön käsiteltävissä, kalaa antava ja johon meitä ei jäisi.

Kunpa joku keksisi verkon korvaavan pyydyksen, joka olisi yhden henkilön käsiteltävissä, kalaa antava ja johon meitä ei jäisi.

Kanta kasvaa hitaasti

Olen ainutlaatuinen ja maailman uhanalaisimpia hylkeitä. Olen muuten Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs. Meitä norppia arvioidaan olevan 370–380.

Kantamme kasvaa hitaasti, sillä tulemme sukukypsiksi vasta 4–6 -vuotiaina, synnytämme yleensä yhden poikasen ja elinikämme jää usein alle kymmeneen vuoteen.

Suuria uhkia ovat ilmastonmuutos, hajanainen ja pieni kanta sekä pesimäaikainen häirintä. Säilyn erittäin uhanalaisena kannan koosta riippumatta, koska levinneisyysalueeni on niin pieni.

Meistä maksettiin tapporahaa vuoteen 1948, kunnes meidät rauhoitettiin vuonna 1955. Kanta pieneni 1980-luvun alkupuolelle saakka, jolloin meitä sukelteli Saimaassa alle 200 ja kuutteja syntyi 25–30 vuosittain.

Tutkijat arvelevat, että erakkoluonteeni voi johtua siitä, että meitä on ollut niin vähän.

Valtaosa ajasta sukelluksissa

Minulla on suosikkipaikkani, joilla tykkään loikoilla kesästä toiseen. Synnytän samoille, tutuille luodoille, mutta saatan tehdä kesän ja syksyn aikana kymmenien kilometrien retkiä.

Vietän valtaosan elämästäni sukelluksissa. Voin sukeltaa yli 20 minuuttia kerrallaan, mutta keskimäärin pulahdan veden alle noin viideksi minuutiksi. Näen hyvin, mutta tummissa vesissä hyödynnän myös loistavaa viiksikarva-aistiani.

Ihonalainen rasvakerrokseni on erinomainen eriste vedessä ja tekee vartalostani, ah, niin virtaviivaisen. Painoa on kertynyt 60 kiloa ja pituutta 130 senttiä. Vastasyntyneenä olin viisikiloinen ja 65-senttinen.

Lumi on tärkeää elämiselle

Jos liikut talvisella Saimaalla, kierrä selkävesien luodot ja nimenkärkien kinokset, että saan pesimärauhan. Erityisesti helmi-maaliskuussa olen arka ja rauhaa rakastava. Synnytän poikasen rannan lumikinokseen kaivamaani pesään.

Arktiseksi eläimeksi olen sopeutunut hyvin Suomen jäättömään vuodenaikaan ja lämpimään kesään. Kaipaan kuitenkin jäitä, lunta ja lumituiskuja. Pesäkinos antaa suojaa pakkasta, nisäkäspetoja ja ihmisen aiheuttamaa häiriötä vastaan.

Ihminen on auttanut tekemällä apukinoksia. Viime aikoina on tehty myös ruokopesiä ja kelluvia turvepesiä. Toivon kuitenkin, että Saimaalla riittää kunnon talvia.

Lähteet: Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskelan kanssa käyty keskustelu sekä Metsähallituksen Uhanalainen norppa -esite.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet