Euroopan vanhin maakotka on nykyään savolainen — Rengastettu poikasena Pohjanmaalla 34 vuotta ja 11 kuukautta sitten

Kotka on Suomessa yhtä harvinainen kuin saimaannorppa, molempien kanta 300 — 400 paria.

Luontokuvaaja Ari Komulainen sai kuvan Suomen ja mahdollisesti koko Euroopan vanhimmasta maakotkasta, joka asustelee Pohjois-Savossa.
Luontokuvaaja Ari Komulainen sai kuvan Suomen ja mahdollisesti koko Euroopan vanhimmasta maakotkasta, joka asustelee Pohjois-Savossa.

Suomen vanhin maakotka on havaittu tammikuun lopulla Pohjois-Savossa. 34-vuotias kotka on todennäköisesti myös Euroopan vanhin yksilö. Luontokuvaaja Ari Komulainen kuvasi maakotkan (Aquila chrysaetos) Pohjois-Savossa.

Kotkalla oli rengas vasemmassa jalassa, ja renkaan numerokin näkyi kuvissa. Komulainen teki rengasilmoituksen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen rengastustoimistoon. Sieltä selvisi, että lintu sai renkaan nilkkaansa 34 vuotta 6 kuukautta ja 27 päivää aiemmin.

Kyseessä on kolmanneksi vanhin rengastettu lintumme. Suomen lintujen ikäennätystilastossa tätä kotkaa vanhempia ovat vain 34 vuotta ja 11 kuukautta vanha etelänkiisla (Uria aalge) sekä 34 vuotta ja 7 kuukautta vanha harmaalokki (Larus argentatus).

Syntynyt keväällä 1984

Nyt havaittu naarasmaakotka syntyi keväällä 1984 Pohjois-Pohjanmaalla pesän ainoana poikasena. Poikasen rengasti Jouni Ruuskanen, joka on tehnyt pitkän uran kotka- ja muuttohaukkarengastajana.

Rengastushetken jälkeen lintu tavattiin seuraavan kerran 1986 Lounais-Suomessa, Laitilassa, jossa se vieraili talviaikaan haaskalla. Linnusta saatiin valokuvia, joista renkaan tunnus kyettiin luotettavasti lukemaan.

Tämän jälkeen kului yli kolme vuosikymmentä ilman ainoatakaan havaintoa linnusta. Näinä vuosina kotkanaaras on saavuttanut sukukypsyyden ja löytänyt puolison ja mitä ilmeisimmin lisääntynyt monta, monta kertaa.

Pääosa kotkista poronhoitoalueella

Suomessa on rengastettu ajanjaksolla 1913–2018 yhteensä 3 865 maakotkaa. Valtaosa näistä on saanut renkaan jalkaansa pesäpoikasena. Pesimämenestyksestä riippuen vuosittain rengastetaan keskimäärin hieman yli sata maakotkan poikasta.

Pääosa maakotkistamme pesii poronhoitoalueella. Aiemmin maakotkaa vainottiin, mutta tätä nykyä paliskunnat saavat korvauksen alueella pesivien maakotkien pesämäärän mukaan. Tämä on johtanut vainon vähenemiseen ja kannan hitaaseen kasvuun. Tästä johtuen maakotka on hiljalleen asettumassa pesimään alueille, joilta se on ollut pitkään poissa.

Maakotka on yhä hyvin harvinainen pesimälintu maamme pohjoisosien laajimmilla metsäalueilla. Pesimäkannan koko vertaantuu norppakannan kokoon eli se on noin 300–400 paria.

Tukkasotkakin voi elää vanhaksi

Euroopan lintujen ikäennätystilastoa ylläpitää maanosamme rengastustoimistojen kattojärjestö Euring. Euringin tilastossa maakotka kiilaa ykköspaikalle, Euroopan vanhimmaksi maakotkaksi.

Tilastoa tutkimalla selviää, että maanosamme pitkäikäisimpiä lintuja ovat pikkuliitäjä (Puffinus puffinus), lajin vanhin rengastettu yksilö on elänyt 50 vuotta ja 11 kuukautta. Tukkasotkayksilölle (Aythya fuligula) ikää on kertynyt 45 vuotta ja 3 kuukautta.

Luetuimmat