Kreivitär Eva Mannerheim-Sparre uskoi keittokirjansa toimivan vielä 2000-luvullakin ja oli oikeassa — ”Vasta-alkajille ohjeeksi, kokeneelle viitteeksi ja virikkeeksi”

Marsalkka Mannerheimin pikkusiskon yli 80 vuotta sitten julkaisemat reseptit sopivat vaikkapa itsenäisyyspäivän päivälliselle.

Marko Puumalainen

Kreivitär Eva Mannerheim-Sparre uskoi keittokirjansa toimivan vielä 2000-luvullakin ja oli oikeassa — ”Vasta-alkajille ohjeeksi, kokeneelle viitteeksi ja virikkeeksi”

Kaikki keinot ovat hyviä, paitsi ikävät.

Näillä sanoilla kreivitär Eva Mannerheim-Sparre aloittaa keittokirjansa, jonka ensimmäinen painos julkaistiin jo 1930-luvulla.

Kootkaa samanmielisiä vieraita pöytänne ympärille, missä ruokahalua kiihottavat tuoksut hivelevät aisteja. — Eva Mannerheim-Sparre

Sen jälkeen Keittokirjasta herkkusuille ja tavallisille nälkäisille on julkaistu useita uusintapainoksia — eikä ihme.

Satoja reseptejä sisältävässä kirjassa on laaja kattaus ohjeita niin arkeen kuin juhlaan.

Keskeisintä resepteissä on raaka-aineiden kunnioitus. Valmistusmetodit ovat pääasiassa hyvin yksinkertaisia, ja kotikokille annetaan paljon käytännön vinkkejä kahvin keitosta lihan paloitteluun.

Mannerheim-Sparre ei halunnut luoda yksittäistä hittireseptiä vaan aikaa kestävän luottoteoksen:

”Vasta-alkajille ohjeeksi, kokeneelle viitteeksi ja virikkeeksi kokoelma vanhaa ja uutta uudessa valaistuksessa! Koottu ja kirjoitettu ystävillemme ja heidän ystävilleen sukupolvesta sukupolveen aina vuoteen 2000 saakka!” hän ohjeistaa kirjansa lukijaa.

Kreivittären näkökulmasta vuosi 2000 on vaikuttanut kaukaiselta, mutta kirjan avaussanoista huomaa, että elämän ilot ja hankaluudet ovat vielä 2020-luvunkin kynnyksellä kovin samankaltaisia kuin 1930-luvulla.

”Unohda - - kaikki pillerit, laihdutuskuurit ja kaikki itsekiduttamiset. Omista sen sijaan lämmin ja hellä harrastus kaikkeen sellaiseen, joka on omiaan tarjoamaan levottomille ja lopen väsyneille nykyajan ihmisen hermoille ja ruumiille lepoa ja viihtymystä, etten sanoisi hyvinvointia ja siitä johtuvaa ruumiillista nautintoa”, kreivitär kirjoittaa.

”Hyvät päivälliset eivät koskaan käy vanhanaikaisiksi”

Vaikka osa kirjan termeistä, kuten neuvo paistaa ruokaa rasvakkeessa tai käyttää leivonnaisiin korppujauhoketta, paljastaa tekstin iän, sisällöltään kreivittären keittokirja on ajatonta.

Sama pätee varmasti moneen muuhunkin vanhaan yleiskeittokirjaan. Vaihtelun vuoksi kokkausinspiraatiota kannattaakin välillä hakea ruokablogien sijaan perintökeittokirjasta tai isovanhempien kirjahyllystä.

Eva Mannerheim-Sparre oli marsalkka Carl Gustaf Mannerheimin pikkusisko. Kreivittären keittokirja on siten oivallinen itsenäisyyspäivän reseptien lähde. Kirjassaan Mannerheim-Sparre neuvoo pitämään pieniä, muutaman ruokalajin päivällisiä.

”Suuret päivälliset kuuluvat enimmäkseen menneeseen aikaan, mutta hyvät päivälliset eivät koskaan käy vanhanaikaisiksi”, kreivitär kirjoittaa.

Hänen toinen ohjeensa on sisällyttää päivälliseen keitto, koska ”sen lämpiät ja tuoksuvat höyryt kiihottavat ruokahalua ja lisäävät halua aterian jatkamiseen”.

Kolmen ruokalajin menu itsenäisyyspäiväksi

Oheisessa itsenäisyyspäivän menussa on noudatettu Eva Mannerheim-Sparren ohjeita, ja kolmen ruokalajin menussa on mukana alkukeitto.

Oheiset reseptit pohjautuvat kreivittären keittokirjaan — valmistusvaiheet tosin ovat ohessa yksityiskohtaisempia kuin Keittokirjassa herkkusuille ja tavallisille nälkäisille, josta esimerkiksi mittayksiköt puuttuvat joistakin resepteistä.

Vaikka kreivittären matkustusharrastus näkyy keittokirjan resepteissä, tähän itsenäisyyspäivän menuun on koottu reseptejä, joissa käytetään kotimaisia raaka-aineita.

Lopuksi muistettakoon kreivittären tärkeä neuvo onnistuneeseen ruokanautintoon:

”Kootkaa samanmielisiä vieraita pöytänne ympärille, missä ruokahalua kiihottavat tuoksut hivelevät aisteja, värien moninaisuus ja sopusointu viihdyttää silmää ja kaikki herättää ensi hetkestä lämpimän myötätunnon tunnelman.”

Anna Sievälä

Alkukeitto herättää ruokahalun.
Alkukeitto herättää ruokahalun.

Maa-artisokkakeitto

Kuusi annosta

500 g pestyjä maa-artisokkia

50 g tomaattipyreetä

50 g voita

1,5 l kasvislientä

1,75 dl kermaa

3 kananmunan keltuaista

suolaa

mustapippuria rouhittuna

Keitä pestyt maa-artisokat kuorineen suolatussa vedessä pehmeiksi. Huuhtele maa-artisokat kuumalla vedellä. Purista pehmeiden maa-artisokkien sisus tiiviiseen siivilään ja heitä kuoret pois. Painele maa-artisokat takaisin kattilaan siivilän läpi.

Lisää maa-artisokkasoseen joukkoon tomaattipyree ja voi ja lämmitä, kunnes voi on sulanut soseen joukkoon.

Kuumenna kasvisliemi eri kattilassa kiehuvaksi tai valmista liemi kuutioista lisäämällä kuutiot kiehuvaan veteen. Sekoita kulhossa keltuaiset ja kerma sekä pari desiä kasvislientä.

Kaada seos maa-artisokkasoseen joukkoon ja sekoita. Lisää loppu kasvisliemi ja kuumenna kiehuvaksi. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Keitto on valmiinakin hyvin löysää — jos haluat paksumpaa keittoa, lisää suurustetta lopuksi makusi mukaan.

Anna Sievälä

Ahvenfileet saavat päälleen raikkaan sitruunakastikkeen.
Ahvenfileet saavat päälleen raikkaan sitruunakastikkeen.

Sitruunakastikeahven

Neljä annosta

8 isoa ahvenfileetä

50 g voita

1 dl tuoretta persiljaa

puolikkaan sitruunan kuori ja mehu

1 dl kermaa

1 kananmunan keltuainen

suolaa

mustapippuria

Sulata voi kuumalla paistinpannulla ja paista ahvenfileet nahkapuoli alaspäin, kunnes ne ovat lähes kypsiä. Asettele fileet foliolla peitettyyn uunivuokaan ja laita ne 100-asteiseen uuniin.

Silppua persilja. Lisää kalojen paistamisesta jääneen voin joukkoon pannulle persilja, sitruunan kuori ja sitruunan mehu. Sekoita kulhossa kerma ja keltuainen. Lisää ne pannulle ja kuumenna. Mausta suolalla ja pippurilla.

Ota ahvenfileet uunista ja kaada kastike niiden päälle. Tarjoile esimerkiksi perunoiden tai salaatin kanssa.

Anna Sievälä

Jälkiruuan voi koota laseihin tai purkkeihin.
Jälkiruuan voi koota laseihin tai purkkeihin.

Omenakakut lasissa

Kuusi annosta

0,5 kg omenoita

4 dl vettä

2,75 dl sokeria

2 tl perunajauhoja

8 korppua (sokerittomia)

100 g voita

0,5 dl sokeria

1 dl kermaa

1 rkl sokeria

1 tl vaniljasokeria

Kuori ja pilko omenat kattilaan. Lisää joukkoon vesi ja sokeri. Keitä noin 45 minuuttia hiljalleen, kunnes omenat ovat pehmenneet ja alkaneet soseutua. Sekoita perunajauhot pieneen määrään vettä ja lisää omenasoseen joukkoon. Kuumenna, kunnes sose pulpahtaa, ja siirrä kattila jäähtymään.

Murskaa korput. Sulata voi paistinpannulla ja paahda korppuja voissa, kunnes ne ovat ruskistuneet hieman. Lisää lopuksi joukkoon sokeri ja kuumenna seosta koko ajan sekoittaen, kunnes sokeri on sulanut.

Vaahdota kerma ja mausta sokerilla ja vaniljasokerilla. Kokoa annokset laseihin. Lado laseihin kerroksittain vuorotellen omenasosetta ja korppumurua. Laita viimeisenä päällimmäiseksi kermavaahtoa ja tarjoile.