Harva työntekijä tietää, että hänellä on kymmeniä työsuhde-etuja — ”Yleensä etujen puuttumisen ymmärtää vasta työttömänä tai eläkkeellä”

Työntekijöitä kiinnostaa erityisesti joustava työaika. Työnantajan tarjoamat edut lisäävät työntekijän hyvinvointia ja sitoutumista, mutta eivät vaikuta työpaikan valintaan.

Harva työntekijä tietää, että hänellä on kymmeniä työsuhde-etuja — ”Yleensä etujen puuttumisen ymmärtää vasta työttömänä tai eläkkeellä”

Tiesitkö, että työntekijänä sinulla on 30—50 työsuhde-etua? Keskimäärin sen verran Suomen työnantajat tarjoavat henkilöstöetuja työntekijälle. Silti harva työntekijä on tietoinen eduistaan.

Näin kertoo Tomi Rantamäki, joka työskentelee toimitusjohtajana työntekijöiden palkitsemiseen keskittyneessä konsulttiyhtiö Suomen palkitsemiskeskuksessa. Syynä tietämättömyyteen on työnantajien puutteellinen viestintä.

— Viestintää ei ole se, että edut on listattu intranetissä. Hyvässä viestinnässä työnantaja kertoo syyn kunkin edun olemassaololle ja valmentaa esimiehet hyödyntämään henkilöstöetuja arkipäivän johtamisessa.

Etätyö ja liukuva työaika kiinnostavat nykyään

Työsuhde-edut ovat monipuolistuneet. Välillä etuja karsitaan, jos ne eivät ole yritykselle tuottavia. Rantamäen mukaan esimerkiksi työnantajien omistamat kesämökit alkavat olla jo harvassa.

Nykyään suosittuja työsuhde-etuja ovat etätyön mahdollisuus ja liukuva työaika.

— Työn ja muun elämän yhteensovittamiseen liittyvät edut ovat olleet pitkään kasvussa. Niistä hyötyvät molemmat osapuolet, Rantamäki kertoo.

Yleisempien etujen lisäksi työpaikat tarjoavat usein terveydenhuoltopalveluita ja työkykytoimintaa. Myös työnantajan järjestämät pikkujoulut ja merkkipäivämuistamiset ovat henkilöstöetuja.

— Merkkipäivän tai tasatyövuosien muistaminen voi olla välittämistä ja huomiointia, jota työntekijä arvostaa paljonkin, vaikka lahja tai muistaminen ei olisi rahallisesti mitenkään merkittävä, toteaa tutkija Riitta-Liisa Larjovuori.

Tomi Rantamäen mukaan työntekijät pitävät etuuksia itsestäänselvyyksinä.
— Yleensä etujen puuttumisen ymmärtää vasta työttömänä tai eläkkeellä.

NETTI Työsuhde-edut-02.jpg

Työsuhde-edut lisäävät työhyvinvointia

Työhyvinvoinnin kannalta työsuhde-eduilla on merkitystä. Riitta-Liisa Larjovuori kehottaa työnantajia pohtimaan, millaisia etuja työpaikan työntekijät arvostavat.

— Työnantajan edustajat valittavat joskus sitä, että henkilöstölle tarjottuja etuja ei arvosteta tai käytetä; vaikkapa liikuntaseteleitä käyttää vain hyvin pieni osa henkilöstöstä, Larjovuori kertoo.

Hän suosittelee, että henkilöstöedut suunniteltaisiin yhdessä henkilöstön kanssa. Etuuksissa olisi myös hyvä olla valinnanvaraa, sillä työntekijät ovat keskenään erilaisia.

— Henkilöstöä osallistamalla varmistetaan, että edut koetaan tasapuolisiksi. Ne tulevat silloin todennäköisemmin myös käyttöön ja voivat oikeasti tukea hyvinvointia.

Työn ja muun elämän yhteensovittamiseen liittyvät edut ovat olleet pitkään kasvussa. Niistä hyötyvät molemmat osapuolet. — Tomi Rantamäki

Eduilla voi vaikuttaa mielikuvaan työnantajasta

Vain harvat kuitenkaan valitsevat työpaikan työsuhde-etujen perusteella. Vaikka osa yrityksistä ei häpeile käyttää laajoja henkilöstöetuja houkuttimena, työntekijälle edut vaikuttavat enemmänkin töissä pysymiseen.

— Toki matalapalkkaisessa työssä voi taloudellisesti mittavalla etupaketilla olla suhteellisen suuri houkutteleva merkitys. Eduilla voidaan lisätä myös motivaatiota ja sitoutumista työpaikkaan, Tomi Rantamäki sanoo.

Työsuhde-edut vaikuttavat myös mielikuvaan työnantajasta, jonka myötä myönteinen mielikuva hyödyttää myös yrityksiä.

”Henkilöstöedut ovat merkittävä väline rekrytointikilpailussa”

Keskon henkilöstöjohtaja Sampo Ahonala kertoo, että etujen pitäisi luoda tyytyväisyyttä henkilöstölle sekä toisaalta motivoida pysymään työntekijöinä yrityksessä.

— Edut ovat henkilöstölle samat, joten niillä on merkittävä rooli yhteneväisyyden tunteen luomisessa isossa yrityksessä. Edut koetaan hyvin henkilökohtaisiksi ja sitä kautta hyvin tärkeiksi.

Ahonalan mukaan etujen avulla pitäisi myös pystyä erottautumaan positiivisesti ja saada työntekijät kiinnostumaan yrityksestä. Samoilla linjoilla on SOL:in henkilöstö- ja lakiasioiden johtaja Timo Sairanen.

— Henkilöstöetujen tarjoaminen on tärkeä motivaattori työnantajamielikuvan kehittämisessä ja merkittävä väline rekrytointikilpailussa, Sairanen toteaa.

Alakohtaiset edut vaihtelevat yrityksittäin

Henkilöstöedut ovat yksi osa henkilöstöstä huolehtimista. Eri alojen työnantajat tukevat työntekijöiden jaksamista ja työhyvinvointia työnkuvan mukaan. Esimerkiksi rakennusalan yritys YIT tukee työkyvyn ylläpitämistä järjestämällä polvi- ja selkäjumpparyhmiä sekä tarjoamalla työntekijöille laadukkaat henkilökohtaiset suojaimet.

Toisinaan työtehtävissä edellytetään työntekijän ruumiillista jaksamista.

— Finavian monessa työtehtävässä vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa, joten hyvä työterveyshuolto ja liikunta- ja kulttuurikortti ovat sekä työnantajan että työntekijän etu, kertoo Finavian henkilöstöjohtaja Kaarina Soikkanen.

Aineettomat edut, joita ovat muun muassa koulutus ja etenemismahdollisuudet, nähdään myös merkityksellisiksi. Yhtäältä työnantajien näkökulmasta tärkeää on yleinen viihtyvyys ja turvallisuus työpaikalla.

— Tärkeimpänä pidämme kaikkien työntekijöidemme tasa-arvoista ja kunnioittavaa kohtelua, vapaana kaikesta häirinnästä ja syrjinnästä, Stora Enson henkilöstöjohtaja Tero Pesu kertoo.

Verokarhu haukkaa harvoin eduista

Suuri osa henkilökuntaeduista on verovapaita. Verovapauden edellytyksenä on, että etu annetaan koko henkilökunnalle.

Edun tulee olla myös tavanomainen ja kohtuullinen. Se tarkoittaa, että edun rahallinen arvo ja sen työnantajalle aiheuttamat kustannukset eivät saa nousta liian korkeiksi.

— Jos edun järjestämisestä aiheutuneet kokonaiskustannukset muodostuvat kohtuuttoman suuriksi suhteessa edun saavan henkilökunnan määrään, etu ei ole lain tarkoittamalla tavalla tavanomainen ja kohtuullinen, selventää Verohallinnon ylitarkastaja Minna Palomäki.

On myös etuja, jotka ovat yksittäiselle työntekijälle annettuina verovapaita. Työntekijä voi esimerkiksi käyttää työhön tarkoitettua tietoliikenneyhteyttä myös yksityisesti tai saada alennus- tai vapaalipun työpaikan liikennevälineissä matkustamista varten. Esimerkiksi jos työskentelee linja-autoyhtiön tai VR:n palveluksessa.

Merkkipäivinä voi antaa kohtuullisen lahjan

Edusta pitää maksaa veroa esimerkiksi silloin, jos se on annettu vastikkeeksi työstä eli edulla korvataan palkanmaksua.

Veronalainen etu on esimerkiksi se, jos liikunta- ja kulttuuriseteleillä maksetaan työntekijän perheenjäsenen pääsylippuja. Veroa pitää maksaa myös, jos kuntosalin tai lomamökin käyttöoikeus annetaan vain osalle työntekijöistä.

Merkkipäivinä työntekijöille annettavia lahjoja ei veroteta, jos lahjan arvo on kohtuullinen eli enintään työntekijän 1—2 viikon bruttopalkkaa vastaava määrä. Joululahjojen arvo voi olla enintään sata euroa.

— Rahana tai rahaan verrattavana suorituksena annetut lahjat ovat kuitenkin aina työntekijän palkkaa, Palomäki muistuttaa.

Palomäen mukaan työntekijät tuntevat henkilöstöetujen verotuksen hyvin.

— Työnantajat ovat pääsääntöisesti hyvin perillä näistä asioista ja informoivat omia työntekijöitään.

Yli sata erilaista etua

Yleisin työsuhde-etu on lounasetu.

Liikuntaedun saa noin puolet työntekijöistä.

Seuraavaksi yleisimmät edut ovat puhelin- ja kulttuurietu.

Edellä mainitut edut ovat myös käytetyimpiä etuja.

Enemmistö suomalaisista uskoo työsuhde-etujen vaikuttavan työhyvinvointiin.

Osa työnantajista tarjoaa myös erikoisempia työsuhde-etuja. Niitä ovat esimerkiksi tuki tupakoinnin lopettamiselle, hautauspalvelut ja metsästysetu.

Erityisesti liikunta- ja kulttuurietu, lounasseteli, työpaikkaruokala sekä työmatkaetu vaikuttavat positiiviseen mielikuvaan työnantajasta.

Kaiken kaikkiaan erilaisia työsuhde-etuja on yli sata.

Lähde: Työsuhde-edut Suomessa -tutkimus: Edenred Finland, Tomi Rantamäki

Uusimmat uutiset