Ministeri Jari Leppä Peltopäivänä Mikkelissä: syksyllä aloitteita, joilla tuottajille saataisiin suurempi osuus elintarvikeketjun voitosta

Etelä-Savon peltopäivät avannut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä oli toiveikas elintarvikeviennin kasvamisesta.

Risto Hämäläinen

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä avasi Etelä-Savon Peltopäivän torstaina. Karilan tutkimuspelloilla järjestetyn tilaisuuden pääjärjestäjät olivat ProAgria, Luonnonvarakeskus Luke ja Helsingin yliopiston Luomuinstituutti.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä avasi Etelä-Savon Peltopäivän torstaina. Karilan tutkimuspelloilla järjestetyn tilaisuuden pääjärjestäjät olivat ProAgria, Luonnonvarakeskus Luke ja Helsingin yliopiston Luomuinstituutti.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, kesk, on syksyllä tuomassa hallitustyöskentelyyn aloitteita, joilla puututaan elintarvikeketjun tulonjakoon.

— Viljelijöiden tekemä onnistunut työ tuottavuuden nostamiseksi on valunut ketjun läpi muille osapuolille, Leppä totesi avatessaan Peltopäivän Mikkelissä torstaina iltapäivällä.

Lepän mielestä markkinatalous ei tässä mielessä ole toiminut oikeudenmukaisesti.
Tässä vaiheessa Leppä ei halunnut konkretisoida, minkä tyyppisiä hänen lupaamansa aloitteet olisivat.
— Asiaa ei voi vielä avata. On ensin neuvoteltava hallitusosapuolien kanssa.

Leppä muistuttaa siitä, että hallitusohjelmassa on sitouduttu parantamaan maatalouden kannattavuutta.

Valoa maataloudelle on Lepän mukaan luvassa viennin elpymisestä.
Hallitusohjelmassa on kirjattu tavoite muuttaa ruuan tuonnin ja viennin välistä suhdetta ja kasvattaa vientiä 500 miljoonalla. Leppä sanoo, että moni piti tavoitetta silloin mahdottomana.
—  Vienti on lähtenyt vetämään ja suunta on oikea. On saatu aikaan lupaavia päänavauksia Kiinan ja Kaukoidän markkinoilla.

Elintarvikeviennin kasvattaminen onnistumiseksi tarvitaan Lepän mielestä tutkimuksen ja koulutuksen panosta. Myös lähetystöissä pitää muistaa, että Suomi käy kauppaa muullakin kuin paperilla.

Leppä ei halua tässä vaiheessa ennakoida tarkemmin sitä, miten hoidetaan Britannian jättämä aukko EU.n budjettirahoituksessa.
— Ensin on saatava Brexit ratkaistuksi.
Julkisuudessa esitellyt luvut Suomen maataloustuen alentumisesta Britannian lähdön vuoksi 100 miljoonalla eurolla perustuvat Lepän mukaan mekaanisen laskentaan, jossa rahoitusvaje on jaettu tasaisesti eri EU:n menoluokille.

Vaihtoehtoina maataloustuen alentamiselle ovat EU:n budjetin sisäiset siirrot maatalouden hyväksi, maiden maksuosuuksien kasvattaminen tai kansallisen maataloustuen lisääminen. Leppä ei ota kantaa siihen, mikä näistä vaihtoehdoista olisi poliittisesti helpoimmin toteutettavissa.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.