Vihriälän työryhmä raportissaan: Korkeakoulujen lukukausimaksujen käyttöön ottamista voisi harkita

Julkisen talouden sopeutustarve on 3–4 prosenttia bkt:sta. Tarve pienenee, jos työssä olevien osuus väestöstä nousee ja työn tuottavuus paranee.

Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Selvitysryhmän puheenjohtaja VTT, työelämäprofessori Vesa Vihriälä tiedotustilaisuudessa Helsingissä 8. toukokuuta.
Selvitysryhmän puheenjohtaja VTT, työelämäprofessori Vesa Vihriälä tiedotustilaisuudessa Helsingissä 8. toukokuuta.

Työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtama työryhmä esittää raportissaan harkittavaksi muun muassa maltillisten lukukausimaksujen käyttöön ottamista korkeakouluopetuksessa ja korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäystä. Lisäksi se kannattaa oppivelvollisuuden ikärajan nostoa niin, että kaikille voidaan varmistaa toisen asteen koulutus.

Nämä ovat osa keinoista, joilla Suomi työryhmän mielestä palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle.

Työryhmä lähtee siitä, että julkista taloutta on välttämätöntä sopeuttaa enemmän kuin ennen kriisiä oli syytä arvioida. Sen mukaan sopeutustarve on vähintään 3–4 prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt). Tämä riittäisi työryhmän mielestä todennäköisesti julkisen velan bkt-suhteen vakauttamiseen alle 90 prosenttiin 2020-luvulla.

Sopeutustarve pienenee, jos työssä olevien osuus väestöstä nousee ja työn tuottavuus paranee. Työllisyyden parantamiseen työryhmä esittää lääkkeeksi muun muassa työmarkkinoilta ennen eläkeikää vetäytymisen kannustimien poistamista ja työmarkkinoille tulon nopeuttamista. Se muokkaisi myös muun muassa työttömyysturvajärjestelmää ja toimeentulotukijärjestelmää työn vastaanottamista vahvemmin kannustavaan suuntaan.

Työryhmän mielestä on koottava iso kipupaketti, joka koostuu menoleikkauksista, veronkiristyksistä ja rakenneuudistuksista. Menopuolella on tarve arvioida kriittisesti kaikkia isoja menoeriä, joita ovat sosiaaliturva, terveys, koulutus ja yritysten tuki.

Sopeutuksen tulisi alkaa viimeistään vuonna 2023.

Fossiilisten polttoaineiden verotusta syytä kiristää

Työryhmä ei puolla verotuksen yleistä keventämistä tai tulonsiirtojen ja etuuksien lisäämistä. Työn verotuksen kiristämistä se ei suosittele, mutta sen sijaan esimerkiksi kiinteistöverojen osuutta voisi kasvattaa selvästi ja fossiilisten polttoaineiden verotusta kiristää edelleen.

Lisäksi työryhmä harkitsisi yritysverotuksen veropohjan aukkojen pienentämistä vähentämällä esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden veroetua.

Vallitsevassa tilanteessa voisi työryhmän mielestä harkita myös tilapäistä palkkatuen käytön laajentamista. Tarvittaessa voitaisiin yksityistä kulutusta tukea arvonlisäverokannan tilapäisellä alentamisella, mutta myöhemmin sitä on syytä nostaa.

Työryhmä kannattaa muun muassa investoimista infraan. Finanssipolitiikan elvytyksen tulee olla mitoitukseltaan kohtuullisen suuri, vähintään pari prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö asettivat selvitystyöryhmän huhtikuun alussa. Selvitystä tekemässä ovat olleet myös Helsingin yliopiston professori Roope Uusitalo, valtiotieteiden tohtori Sixten Korkman ja talousnobelisti, professori Bengt Holmström.