Maa- ja metsätalouteen houkutellaan kausityövoimaa Suomesta, muualta EU:sta sekä sen ulkopuolelta – muutoksia työttömyysturvan suojaosaan ja turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuteen

EU:n ulkopuolelta, pääosin Ukrainasta, sallitaan vielä 3 000 kausityöntekijän maahantulo.

Martti Ripaoja

Kolmiosaisessa paketissa kausityövoimaa haetaan eri keinoin Suomesta, EU:sta ja EU:n ulkopuolelta.
Kolmiosaisessa paketissa kausityövoimaa haetaan eri keinoin Suomesta, EU:sta ja EU:n ulkopuolelta.

Hallitus kertoi tehneensä eilen ratkaisun siitä, miten kausityövoimaa saadaan sitä tarvitseville aloille maa-, metsä-, puutarha- ja kalataloudessa. Kolmiosaisessa paketissa kausityövoimaa haetaan eri keinoin Suomesta, EU:sta ja EU:n ulkopuolelta.

– Me haluamme näillä tavoin varmistaa sen, että meillä ensi syksynä on kotimaisia marjoja, vihanneksia, hedelmiä ja juureksia. Jos työvoimaongelmaa ei saada hoidettua, näin ei ehkä olisi, sanoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) hallituksen tiedotustilaisuudessa.

Kausityövoiman saapuminen EU-alueelta sallitaan 14. toukokuuta alkaen muun työmatkaliikenteen tavoin. Samasta päivästä lukien sallitaan vielä 3 000 kausityöntekijän maahantulo EU:n ulkopuolelta nykyisen 1 500 ihmisen kiintiön lisäksi. Useimmat heistä tulevat Ukrainasta. Aiemmat ohjeet työntekijöiden kuljetuksista ja kahden viikon karanteeneista maahantulon jälkeen pysyvät voimassa.

Kausityöntekijöitä tarvitaan Lepän mukaan kuitenkin merkittävästi lisää satokaudella.

– Se jätettiin nyt auki, mutta periaatepäätökseen rekisteröitiin, että tarvitsemme heitä merkittävästi lisää. Haluamme kannustaa kaikkia työntekijöitä erityisesti Suomessa siihen, että he hakeutuvat tiloille töihin. Siellä on töitä pitkälle syksyyn saakka, Leppä sanoi.

Työn perässä liikkumiseen kannustetaan

Suomalaisia kannustetaan kausitöihin laajentamalla liikkuvuusavustuksen käyttömahdollisuuksia ja korottamalla työttömyysturvan suojaosaa nykyisestä 300 eurosta 500 euroon. Liikkuvuusavustus on työmarkkinatuen ja peruspäivärahan suuruinen tuki, jota voidaan maksaa sellaisille työttömille työnhakijoille, jotka ottavat vastaan työtä kaukaa kotoaan. Työttömyysturvan suojaosa tarkoittaa rahasummaa, jonka työtön saa tienata ilman, että se vaikuttaa hänen saamiinsa työttömyysetuuksiin.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) mukaan nyt käytettävät keinot ovat jo olemassa olevia elementtejä, joita lähdetään nyt pikaisesti kehittämään.

– Näillä uudistuksilla pyritään vahvistamaan työn vastaanottamisen taloudellisia kannustimia siten, ettei kenenkään toimeentulo heikkene, Pekonen sanoi.

Työttömyysturvan suojaosan korotus koskee kaikkia työttömiä, ei vain kausitöihin lähteviä. Siitä, millaisia muutoksia liikkumisavustukseen on tulossa, Pekonen ei vielä kertonut yksityiskohtia.

– Se on vielä meillä valmistelussa. Se on olemassa oleva tuki, mutta vähän käytetty. Sen takia hyvä tarkastella, että miten siitä saadaan kannusteita, Pekonen sanoi.

Turvapaikanhakijat saavat tehdä töitä aiemmin ja pitempään

Turvapaikanhakijoille taas sallitaan väliaikaisesti kausitöiden teko myös maahantuloa seuraavan 3–6 kuukauden karenssin ajan, vaikka turvapaikkahakemuksen käsittely olisi kesken. Työnteko-oikeutta taas laajennettaisiin siten, että se säilyisi maastapoistamispäätöksestä huolimatta niin kauan kuin ulkomaalaiselle annetaan vastaanottopalveluja.

– Tämä on järkevää, koska poikkeusoloista johtuen maastapoistamisia voidaan panna täytäntöön huomattavasti normaalia vähemmän ja näiden henkilöiden vastaanottopalvelut jatkuvat, jolloin on järkevää, että he voivat myös tehdä töitä tänä aikana, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi.

Ohisalon mukaan karenssiajan poisto koskee noin tuhatta ihmistä ja työnteko-oikeuden laajentaminen noin neljäätuhatta.

– Näiden muutosten myötä Suomessa olevien turvapaikanhakijoiden työpanosta voidaan nykyistä paremmin hyödyntää tehtävissä, joiden täyttäminen on tämän pandemian johdosta aiheutuneessa tilanteessa vaikeuttanut tiloilla elämää, hän sanoi.