Ennen Ritva Viitala, 54, joutui jännittämään pissavahinkoja ja kävi kolmesti yössä vessassa — ”On ihan uskomatonta, miten rakko voikin ottaa vallan!”

Sadattuhannet suomalaiset kärsivät yliaktiivisen rakon aiheuttamasta tiheävirtsaisuudesta. Ritva Viitalaa auttoivat lääkkeet ja etenkin fysioterapia.

Päivi Virta-Salo

Yliaktiivinen rakko vaivaa yhtä lailla naisia kuin miehiäkin.
Yliaktiivinen rakko vaivaa yhtä lailla naisia kuin miehiäkin.

Ritva Viitala, 54, oli tulossa töistä pyörällä kotiin valkoiset housut jalassaan, kun pissat menivät housuun. Häpeä oli sanoinkuvaamaton. Eihän aikuinen laske alleen keskellä katua.

— Ajattelin, että apua, kaikki näkevät, hän muistelee muutaman vuoden takaista tapausta.

Kerran pissavahinko sattui ystävättären häissä. Myös ulkomaanmatkoilla ja julkisessa liikenteessä kulkiessaan Viitala on joutunut jännittämään lukuisia kertoja, pääseekö ajoissa vessaan.

Vahingon pelossa Viitala rajoitti juomista. Hän ei juonut kello 14 jälkeen mitään, jos vessaan pääseminen loppupäivästä oli yhtään epävarmaa.

Öisin vessassa piti käydä kolmesti.

Viitala kärsi yliaktiivisesta rakosta. Nyt vaiva on saatu hallintaan lääkityksellä ja fysioterapialla, ja hän pystyy taas elämään normaalisti.

— On ihan uskomatonta, miten rakko voikin ottaa vallan!

Koiraa lenkittäessä itsekin puskapissalle

Ensimmäiset oireet Viitala havaitsi jo 7—8 vuotta sitten. Hän muistaa miettineensä, että kaikki ei ehkä ole ihan kunnossa, kun koiraa lenkittäessä pitää käydä itsekin puskassa pissalla.

— Sitten alkoi semmoinen, että saman tien piti päästä vessaan, kun tuli hätä.

Viitala kertoo olleensa aina ahkera käymään vessassa — äitinsä oppien mukaisesti. Kun pissahädälle kiirehtiminen alkoi haitata arkielämää, Viitala ryhtyi etsimään tietoa netistä. Verkkosivuja selattuaan hän arveli, että kyse saattaa olla yliaktiivisesta rakosta ja varasi ajan gynekologille.

Kun rakko ilmoitti hädästä, päätin, etten mene vessaan, koska ei tarvitse. — Ritva Viitala

Viitalalla todettiin pieni tulehdus ja ohentuneet limakalvot, jotka voivat aiheuttaa virtsaamisvaivoja. Viitala on liikunnallinen, joten lantionpohjan lihaksisto oli kunnossa.

Viitala kävi myös urologin vastaanotolla, jossa mitattiin rakon tilavuus. Kun se todettiin normaaliksi, diagnoosiksi varmistui yliaktiivinen rakko.

Viitala sai lääkityksen ja lähetteen fysioterapiaan, jonka osuutta hän pitää erittäin merkittävänä hoidossa. Fysioterapeutin neuvoilla Viitala on esimerkiksi pystynyt vähentämään yölliset vessakäynnit yhteen. Siihen ei lopulta tarvittu kuin tahdonvoimaa.

— Kun rakko ilmoitti hädästä, päätin, etten mene vessaan, koska ei tarvitse. Rakko oppi tosi nopeasti.

Luka Band

Ritva Viitala onnistui vähentämään yölliset vessakäynnit kolmesta yhteen kouluttamalla rakkoaan ajatusten voimalla.

Virtsarakko voi tottua huonoille tavoille

Yliaktiivinen rakko voi rajoittaa elämää paljonkin. Kynnys lähteä asioille tai ihmisten pariin voi nousta korkeaksi, kun joutuu jännittämään, ehtiikö ajoissa vessaan.

Noin 17 prosentilla yli 40-vuotiaista on yliaktiivinen rakko. Vaiva on yhtä yleinen miehillä ja naisilla.

Rakon yliaktiivisuusoireiden syytä ei aina saada selville, mutta siihen vaikuttavat monet tekijät. Vessassakäynti tiuhaan tai ”varmuuden vuoksi” voi totuttaa virtsarakon tähän huonoon tapaan. Jatkuva tyhjentyminen pienentää rakkoa.

Myös hyvin runsas juominen totuttaa rakon tiheään tyhjentämiseen.

Syynä rakon yliaktiivisuuteen voi olla myös aivojen ja virtsarakon välisen hermostollisen säätelyn häiriö. Tällöin rakko supistuu useammin kuin sen pitäisi riippumatta siitä, paljonko rakossa on virtsaa. Rakko ei pysty rentoutumaan vaan muuttuu yliaktiiviseksi, minkä vuoksi se saattaa lähettää signaaleja virtsaamistarpeesta, vaikka olisit juuri käynyt vessassa.

Miehillä eturauhasen sairaudet voivat ilmetä samantyyppisin oirein kuin yliaktiivinen rakko.

Lisääntynyt virtsaamisen tarve on monen sairauden oire, joten on tärkeää, että muut sairaudet poissuljetaan ennen kuin yliaktiivisen rakon hoito aloitetaan.

Virtsarakkoa voi kouluttaa

Ihmisen normaali virtsaamisen tarve on 3—4 tunnin välein eli 4—8 kertaa vuorokauden aikana. Jos pissalla joutuu käymään tätä useammin, virtsausväliä voi opetella pidentämään kouluttamalla rakkoa. Samalla on mahdollista parantaa virtsan pidätyskykyä.

Kun tunnet voimakasta virtsaamistarvetta, älä mene välittömästi vessaan, vaan pyri pidättämään virtsaa rakossa 10—15 minuutin ajan. Kovalle alustalle istuminen voi helpottaa.

Supista lantionpohjanlihaksia ja hengitä rauhallisesti. Ajattele hetki, ettei vielä ole aika mennä virtsaamaan. Odota 2—3 minuuttia, jotta rakon supistus katoaa ja tarve häviää.

Mikäli pakottava virtsaamisen tarve ei häviä, käy rauhallisesti tyhjentämässä virtsarakko.

Pidennä odotteluaikaa 15 minuutilla viikon välein. Kiinnitä huomiota virtsaamistapoihisi. Virtsalla käynnin tulee tapahtua rauhassa.

Päiväkirjan avulla voit seurata edistymistäsi.

Lähteet: virtsarakko.fi, aava.fi, potilaanlaakarilehti.fi, Käypä hoito -suositukset

Tiheävirtsaisuus

Tiheävirtsaisuuden syynä voi olla munuaisten lisääntynyt virtsan eritys tai virtsarakon pienuus.

Voimakasta virtsaamisen tarvetta voi esiintyä myös psyykkisen jännityksen vuoksi tai jos rakko on muuten herkistynyt. Tällöin puhutaan yliaktiivisesta tai ärtyneestä rakosta.

Luonnollisin syy kasvaneeseen virtsan tuottoon on runsas juominen. Alkoholi ja kofeiini voivat lisätä munuaisten poistamaa nestemäärää.

Virtsan eritystä kiihdyttävät myös monet lääkeaineet. Syynä voi olla myös sairaus, kuten munuaisvika, diabetes tai tulehdus.

Ikääntyneillä miehillä yleinen tiheävirtsaisuuden aiheuttaja on eturauhasen liikakasvu.

Virtsarakon koko voi olla normaalia pienempi syntyjään tai esimerkiksi toistuvien tulehdusten tai sädehoidon vuoksi. Rakko voi kutistua myös iän myötä.

Yliaktiivista rakkolihasta voidaan hillitä lääkkeillä, joilla voi kuitenkin olla haittavaikutuksia. Vaikeissa tapauksissa voidaan joskus harkita virtsarakon botuliinihoitoa pistoksin.

Lähde: Terveyskirjasto Duodecim

Uusimmat uutiset