Suomalaiset jättävät useita arvokkaita asioita vakuuttamatta — "Perheen talous voi kaatua kuukaudessa, jos perheen elättäjä menehtyy"

Vakuutusasiantuntija Jussi Huttusen mielestä Suomessa luotetaan liikaa julkiseen turvaan. Moni ei katso tarpeelliseksi oman henkensä vakuuttamista. Myöskään metsiä ei useinkaan vakuuteta.

Eveliina Salomaa

Tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskasen mielestä ihmisten ymmärrystä riskeistä ja vakuuttamisesta tulisi lisätä.

Leijonanosa suomalaisista uskaltaa jättää vakuuttamatta monia itselleen arvokkaita asioita. Yllättäen tähän joukkoon lukeutuvat oma henki, terveys ja metsä.

OP-Henkivakuutuksen johtaja Jussi Huttunen kertoo, että tutkimusten mukaan vain joka kolmannella työikäisellä suomalaisella on henkivakuutus. Tämän tehtävänä on turvata läheisten tulevaisuus, jos vakuutettu kuolee.

— Suomessa henkivakuuttaminen on alhaisempaa kuin muualla Euroopassa.

Huttusen mielestä Suomessa luotetaan liikaa julkiseen turvaan.

— Suomeen on kehittynyt turvallisuuden tunne, että asiat hoituvat, tapahtuipa mitä tahansa. Todellisuudessa perheen talous voi kaatua kuukaudessa, jos perheen elättäjä menehtyy.

Tarvetta vakuutuksille ei tunnisteta

Lähitapiolan korvauspäällikkö Jussi Korpelainen pitää erikoisena sitä, että niin moni ei ota henkivakuutusta eikä turvaa yllättävien sairauskulujen tai työkyvyttömyyden varalle.

— 95 prosenttia asiakkaista hankkii kotivakuutuksen, joka on tyypillisesti sata euroa vuodessa, mutta merkittävästi alhaisempi osuus ottaa henki-, sairauskulu- tai työkyvyttömyysvakuutuksen. Ei tunnisteta tarvetta vakuutuksille. Ajatellaan, että julkinen terveydenhuolto ja työeläkkeet tarjoavat riittävää turvaa, Korpelainen toteaa.

Hän arvioi, että ainakin sairauskuluvakuutus jätetään ottamatta osin sen hintavuuden takia.

— Se on toki kallis, useita satoja euroja vuodessa.

Suomeen on kehittynyt turvallisuuden tunne, että asiat hoituvat, tapahtuipa mitä tahansa. — Jussi Huttunen

Henkivakuutusta ei oteta, sillä kuolema tuntuu kaukaiselta

Vaikuttaa siltä, että suomalaiset huolehtivat paremmin aineellisesta omaisuudestaan kuin itsestään.

— Auto on vakuutettu jokaista kromattua listaa myöten, mutta oman hengen vakuutus puuttuu, Jussi Huttunen kertoo.

Syitä voi olla useita.

— Moni ei pidä henkivakuutusta ajankohtaisena, ja kuolema tuntuu kovin kaukaiselta ajatukselta. Osa ei yksinkertaisesti ole ajatellut omaa tai puolison kuolemaa ja sen vaikutuksia perheeseen, Huttunen puntaroi.

Hänen mukaansa osa luottaa sosiaaliturvaan tietämättä, minkä kokoista perhe-eläkettä saisi ja olisiko siihen oikeutettu.

— Joillakuilla on vakuutus tapaturmaisen kuoleman varalta, ja sen ajatellaan riittävän, Huttunen ruotii.

Huttusen mukaan sopiva henkivakuutus vastaa turvaltaan perheen lainoja, vuoden ansiotuloja ja 20 000 euroa jokaista lasta kohti.

Henkivakuutus otetaan usein, kun ostetaan asunto velaksi tai perheeseen syntyy lapsia.

— Nuorilla perheillä ei useinkaan ole vielä kovin paljon varallisuutta mutta usein merkittävästi lainaa. Juuri nämä perheet hyötyisivät henkivakuutuksesta eniten, Huttunen huomauttaa.

Matkatavaroille on vakuutus, mutta matkustajalle ei

Jussi Korpelaisen mukaan yllättävän moni luottaa virheellisesti julkiseen turvaan myös ulkomailla. Finanssialan viimevuotisen tutkimuksen mukaan 31 prosenttia suomalaisista uskaltautuu matkaan vailla asianmukaista vakuutusta. Opiskelijoista jopa 45 prosenttia matkustaa vakuutuksetta.

— On tavallista, että matkatavarat vakuutetaan mutta matkustajaa ei, Korpelainen kuvaa.

Ilman matkavakuutusta sairaalahoito voi koitua ulkomailla kalliiksi tai sitä ei välttämättä edes saa.

Moni myös uskoo virheellisesti, että Suomen valtio järjestää kansalaisilleen kotiinkuljetuksen, jos sairaus tai tapaturma osuu kohdalle.

— Ilman matkavakuutusta matkaavan ambulanssilento kaukokohteesta Suomeen voi maksaa jopa 150 000 euroa, Korpelainen kertoo.

Metsät voivat olla alivakuutettuja, koska metsänomistajat eivät välttämättä tiedä kaikkia riskejä, joita metsänomistukseen liittyy. — Olli-Pekka Ruuskanen

Metsä jätetään usein vakuuttamatta

Omaisuuspuolellakin on arvokkaita asioita, jotka moni jättää vakuuttamatta.

— Ylivoimaisesti isoin ja yleisin vakuuttamaton omaisuus on metsä, Korpelainen sanoo.

Asiantuntijoiden mukaan lähes puolella yksityismetsistä ei ole vakuutusta.

— Joillakuilla on metsää niin vähän, ettei vakuutusta koeta tarpeelliseksi. Toisilla taas metsää on niin paljon eri paikoissa, että he voivat kokea, ettei yksittäinen metsäpalo haittaa. Osasyynä tilanteeseen on myös tietämättömyys vakuutuksista, Korpelainen pyörittelee.

Pohjola Vakuutuksen vakuutuspäällikkö Hannu Partanen uskoo, ettei moni tunnista metsän todellista arvoa eikä vahinkojen taloudellisia vaikutuksia ja suuruutta osata hahmottaa.

— Metsän vakuuttaminen on yhä aika halpaa puuston arvoon verrattuna. Omavastuuta nostamalla vakuutusmaksun suuruuteen voi vaikuttaa merkittävästi, Partanen muistuttaa.

Metsäomaisuuden voi turvata muun muassa tulipalon, lumi- ja myrskytuhojen, eläintuhojen, tulvien, varkauksien ja vahingontekojen varalta.

Riskejä on vaikea arvioida

Käyttäytymistaloustieteen kirjallisuudessa on viime aikoina huomattu, että ihmisillä on suuria vaikeuksia arvioida riskejä ja niistä tulevia menetyksiä.

Siksi kuluttajat voivat jättää vakuuttamatta itseään tai muita itselleen arvokkaita asioita, vaikka vakuuttaminen olisi puolueettomasti arvioituna järkevää. Näin sanoo Pellervon taloustutkimuksen PTT:n tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.

— Esimerkiksi metsät voivat olla alivakuutettuja, koska metsänomistajat eivät välttämättä tiedä kaikkia riskejä, joita metsänomistukseen liittyy. Tuuli- ja lumituhot yleistyvät, kun ilmaston lämpenemiseen liittyvät sään ääriolosuhteet lisääntyvät, Ruuskanen huomauttaa.

Turhia vakuutuksia tunnesyistä

Ihmisten riskinarviointivaikeudet näkyvät Ruuskasen mukaan myös siten, että he ottavat ajoittain turhia vakuutuksia. Ne ovat verrattain kalliita ja niillä vakuutetaan varsin pienen riskin sisältäviä asioita, jotka pelottavat kuluttajia.

— Näitä kutsutaan Englannissa dreaded disease (pelottava sairaus) -vakuutuksiksi. Esimerkkinä tällaisesta on vain rintasyövän hoidon kattava vakuutus.

Ruuskasen mukaan ihmiset erehtyvät ottamaan turhia vakuutuksia usein myös tunnesyistä.

Kansalaisten ymmärrystä riskeistä ja vakuuttamisesta pitäisi Ruuskasen mielestä lisätä.

— Kaivataan lisää vakuutuslukutaitoa. Lisäksi vakuutusalan kilpailun lisääntyminen saisi yhtiöt tehostamaan toimintaansa ja tarjoamaan paremmin räätälöityjä ja edullisempia vakuutuksia kuluttajille, Ruuskanen arvioi.

Kommentoidut