Haluatko opetella lintutietäjäksi? Näillä vinkeillä pääset alkuun ja voit rinta rottingilla sanoa tunnistavasi kolmanneksen Suomen linnuista

Kevät on mitä parhainta aikaa seurata kotipihan ja lähiympäristön siivekkäitä.

Tiina Örn

Sinisorsat ovat jo pariutuneet, kertoo Birdlifen tiedottaja Jan Södersved.
Sinisorsat ovat jo pariutuneet, kertoo Birdlifen tiedottaja Jan Södersved.

Moni harrastuspaikka on kiinni, mutta ovi lintujen maailmaan on avoinna koko perheelle.

Birdlife Suomen tiedottaja Jan Södersved kannustaa tekemään lintuhavaintoja kotipihassa tai lähiympäristössä. Havaintojen teko onnistuu ilman välineitä ja jopa hatarin tiedoin.

Södersved vinkkaa, miten voit melko vaivatta tulla aikamoiseksi lintutietäjäksi.

– Jos opettelet tunnistamaan pajulinnun ja peipon äänet, voit rinta rottingilla sanoa tunnistavasi kolmanneksen Suomen linnusta, Södersved toteaa hymyillen.

Pajulinnun ja peipon ääninäytteitä löytyy Birdlifen sivuilta ja monelta muulta verkkosivustolta.

Kahden Suomen yleisimmän linnun ääni on Södersvedin mukaan helpohko tunnistaa.

– Peipon laulussa on lopussa ”koukku”. Pajulinnun ääni on samankaltainen kuin peipon, mutta se loppuu hiipuen. Se on sellainen suomalaisen melankolinen.

Jarmo Hämäläinen

Peipon laulussa on lopussa "koukku".
Peipon laulussa on lopussa "koukku".

Soidinmenoja lammissa ja joissa

Jos opettelet tunnistamaan pajulinnun ja peipon äänet, voit rinta rottingilla sanoa tunnistavasi kolmanneksen Suomen linnusta. — Jan Södersved

Birdlifen tiedottaja on tottunut vastaamaan kansan kysymyksiin, kuten siihen, ovatko naaraslinnut aina koiraita harmaampia.

– Itse asiassa useimmilla lintulajeilla sukupuolten välillä ei ole merkittäviä näkyviä eroja. Jos eroja on, niin silloin koiras on yleensä värikkäämpi. Poikkeuksiakin löytyy. Vesipääskynaaras on värikäs, koiras on kuluneemman näköinen.

Entä mistä on kyse, kun sinisorsat ja telkät pitävät meteliä lammissa ja joissa?

– Kyllä siinä on kyse sorsalintujen soidinmenoista. Keväällä sinisorsat ovat jo pariutuneet, mutta esimerkiksi telkkäkoiraat saattavat uhitella toisilleen. Uhittelu on pään nakkelua ja kaulan ojentelua, koiras yrittää näyttää mahtavalta.

Usein koiraiden mittelöissä on läsnä naaras, lisää Södersved.

– Koiraat voivat toki uhitella, vaikka naaras ei olisi lähellä, mutta naaraan läsnäolo kiihdyttää nujakoita.

Pitäisikö koiraiden rajulta näyttävästä nokittelusta huolestua? Voiko soidinmenoilla olla surullinen loppu?

– Ei sellainen ole tavallista sorsilla, mutta esimerkiksi kyhmyjoutsenkoiras voi häätää tunkeilijan niin kovin ottein, että uhriksi joutunut lintu voi kuolla.