Yksi asia voi olla rahaakin tärkeämpää — Anne Hämäläinen, 31, käyttää ylimääräisen vapaapäivänsä talon lämmittämiseen

Lyhyempi työviikko helpottaa esimerkiksi työn ja opiskelun yhdistämistä.

Saara Karttunen

Anne Hämäläinen teki 80-prosenttista työaikaa ennen äitiyslomaansa ja aikoo jatkaa sitä myös tulevaisuudessa.
Anne Hämäläinen teki 80-prosenttista työaikaa ennen äitiyslomaansa ja aikoo jatkaa sitä myös tulevaisuudessa.

Olisipa ihanaa, jos viikossa olisi vain neljä työpäivää, ajattelee moni, kun työpäivät tuntuvat tervassa tarpomiselta. Yhä useampi toteuttaa ajatuksen.

— Lyhennetty työviikko tuntuu olevan etenkin nuoren sukupolven juttu. Esimerkiksi opiskelijat haluavat tehdä vain osan aikaa töitä. Sitten on niitä, jotka tekevät töitä aina silloin, kun katsovat sen tarpeelliseksi, kuvailee lakimies Vesa Koskinen toimihenkilöliitto Erto ry:stä.

— Lyhennettyyn työviikkoon kannustavat myös pakottavat perhesyyt, kuten oma tai läheisen sairaus. Monet erilaiset elämäntilanteet johtavat siihen, että työaikaa osa-aikaistetaan, Koskinen sanoo.

Risto Aalto

Anne Hämäläinen sanoo olevansa onnellisessa asemassa, kun voi valita kuinka paljon tekee töitä. Kuusivuotias Eeli ja viisikuukautinen Aleksi ovat hyvät syyt jäädä kotiin.

Erton jäsenistöstä noin viidennes on lyhentänyt työaikaansa. Palvelualan ammattiliiton Pamin jäsenistössä se on vähäisempää, mutta tilastoa aiheesta ei ole.

— Meidän aloillamme on paljon osa-aikaisia työntekijöitä. Vähittäiskaupan ja majoitus- ja ravitsemistoiminnan palkansaajista osa-aikatyötä teki vuonna 2017 kaksi viidestä. Alalla korostuu vastentahtoinen osa-aikatyö.

Risto Aalto

Eelin luvalla äiti saa mennä töihin, mutta työnantajan luvalla myös jäädä kotiin. 

Ravintolatyöntekijöiden osa-aikatyöstä noin kaksi viidesosaa johtui kokoaikatyön puutteesta, myyjien kohdalla noin puolet, kertoo Palvelualojen ammattiliitto Pam ry:n työaika- ja palkkausjärjestelmäasiantuntija Sirpa Leppäkangas.

Leppäkankaan mukaan alat tarjoavat tilaisuuksia työskennellä osa-aikaisesti ja yhdistää esimerkiksi opiskelua ja työtä. Hän muistuttaa kuitenkin, että samaan aikaan on työntekijöitä, jotka haluaisivat lisää työtunteja.

Onko minulla varaa?

Eduiksi voidaan laskea lisääntynyt vapaa-aika, haittapuolelle tulojen pieneneminen.

Saara Karttunen

Talvella taloa on mukavampi lämmittää aamulla kuin illalla töiden jälkeen.

Jos työaikaa lyhentää yhdellä päivällä viikossa, palkkakuitti on myös viidenneksen eli 20 prosenttia pienempi. Jos tuloja on 3 000 euroa kuukaudessa, 80-prosenttisella työajalla tulot putoavat 2 400 euroon kuukaudessa. Verotus tasaa käteen jäävää osaa.

Lyhennetystä työajasta haaveilevan kannattaa aloittaa laskemalla, onko siihen varaa ja mistä ehkä joutuu tinkimään.

Kypsä sukupolvi ei tahdo ymmärtää, miten ihmeessä nuoret raaskivat tehdä vähemmän töitä.

— Nyt puhutaankin sukupolvesta, jolle raha ei ehkä ole niin suuri käsite kuin vanhemmille, Vesa Koskinen muistuttaa.

Milloin vapaalla?

Sovi työnantajan kanssa, mikä on viikoittainen työaikasi ja mitkä päivät olet töissä. Osa pitää vapaata maanantaina, osa perjantaina ja joku keskellä viikkoa.
Kannattaa kysyä myös työkavereilta, mikä päivä työyhteisön kannalta on hyvä - sovun kannalta viikon kiireisin päivä ei ehkä ole paras.
Sovi työajat niin tarkasti kuin mahdollista ja huomaa, että arkipyhät voivat vaikuttaa vapaisiin.
Tee sopimus työajan lyhennyksestä määräaikaisesti tai toistaiseksi voimassa olevaksi.
Lyhennys pienentää myös palkkaa. Ota se huomioon taloutta suunnitellessasi. Sillä on vaikutusta myös eläkekertymään.
Työehtosopimusten mukaan ylityötä on vasta 40 tuntia viikossa ylittävä työaika. Viikon viidettä työpäivää ei välttämättä lasketa ylityöksi.
Vapaaehtoisesta työajan lyhentämisestä ei tarvitse ilmoittaa liittoon, työttömyyskassaan tai TE-toimistoon.
Lähteet: Työaikalaki ja Helsingin Insinöörit/Insinööriklinikka

Moni on valmis tinkimään tuloistaan vapaa-ajan nimissä. Työssä jaksamista voi helpottaa, jos saa luvan hellittää työtahtia. Lyhennettyä työviikkoa tekevät suosittelevat usein juuri nelipäiväistä mallia. Jos työaikaa lyhentää päivittäin, lyhyempään päivään tulee helposti puserrettua täyden päivän työt.

Vapaalle ei ole laskettu hintaa

Ystävät, puoliso, lapset ja luonto sekä harrastukset, kuten jääkiekko ja lumilautailu. Siinä syitä, miksi Youth Against Drugs ry:n ehkäisevän huumetyön suunnittelija Anne Hämäläinen, 31, lyhentää työaikaansa.

Jyväskylässä työskentelevä Hämäläinen teki 80-prosenttista työaikaa ennen äitiyslomaansa ja aikoo jatkaa sitä myös tulevaisuudessa.

— Työviikkoni vaihtelee työn tarpeen ja työmäärän mukaan. 80-prosenttinen työaika on mahtava: uskon saavani tehdyksi samat asiat kuin täydellä työajalla, olen vain tehokkaampi ja tyhjää aikaa on vähemmän.

Hän arvostaa lisääntynyttä yhteistä aikaa perheen ja ystävien kanssa. Hän ei ole laskenut hintaa vapaapäivälle, mutta palkkapussi pienenee muutamalla sadalla eurolla kuukaudessa.

— Meillä kaksi aikuista käy töissä, joten erotus 80 prosentin ja täyden työajan välillä on aika pieni, kun verotus tasaa erotusta. Minulle vapaa-aika on merkityksellisempää kuin raha, Anne Hämäläinen sanoo.

— Emme ole vielä joutuneet tinkimään menoista. Tämä on tuonut enemmän kuin vienyt, Anne Hämäläinen sanoo.

— Ymmärrän, että kaikilla ei ole tähän mahdollisuutta, eli olen tässä kohtaa onnellisessa asemassa.

Ylimääräinen vapaa tukee jaksamista

Kun aviomies oli ulkomailla matkatöissä, perheen pyörittäminen helpottui ylimääräisen vapaapäivän ansiosta.

— Asumme talossa, jonka lämmittäminen kestää neljä tuntia. Mieluummin lämmitän sen aamusta kuin työpäivän jälkeen.

Anne Hämäläinen käyttää vapaapäiviä myös keikkahommiin eli tekee koulutuksia Nuorten Akatemialle ja Mannerheimin Lastensuojeluliitolle.

— Tykkään niistä, ja ne tukevat omaa päivätyötäni. Myös oma jaksaminen ja hyvinvointi ovat ihan eri tasolla, kun viikossa on kolme vapaapäivää kahden sijaan.

Järjestelyyn apua työaikalaista

Joskus työpaikalla voi olla sellainen tilanne, että lyhennetty työaika voi haitata yrityksen toimintaa. Silloin nelipäiväiseen työviikkoon siirtyminen ei välttämättä ole mahdollista. Jos syyt ovat sosiaalisia tai terveydellisiä, avuksi tulee työaikalaki.

Lain mukaan, kun työntekijä haluaa sosiaalisista ja terveydellisistä syistä tehdä työtä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan, työnantajan on pyrittävä järjestämään asia. Se voidaan toteuttaa säännöllisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan lyhentämisenä, eli viikossa voi olla esimerkiksi neljä työpäivää, tai työpäivän pituutta voidaan lyhentää.

Järjestely edellyttää sopimusta, joka voidaan tehdä määräaikaisena. Kerralla voi tehdä enintään puolen vuoden mittaisen sopimuksen.

Työsopimuslaissa on säädetty pienten lasten vanhempien oikeudesta saada lyhennettyä työaikaansa osittaisen hoitovapaan muodossa. Lainsäädäntö mahdollistaa osa-aikatyösopimuksen tekemisen aina, kun osapuolet ovat siitä yksimielisiä.

Jos työntekijä haluaa tehdä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan työtä siirtyäkseen osa-aikaeläkkeelle, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että se on mahdollista. Työajan lyhentämisestä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken, ja silloin kannattaa huomioida sekä työntekijän että työpaikan tuotantotarpeet.

Työ ja vapaa-aika täydentävät toisiaan

Pitkään sairauslomalla ollut voidaan sopeuttaa takaisin 100-prosenttiseen työaikaan muutaman kuukauden lyhennetyn työajan jaksolla.

— Minulla oli osasairauspäivärahan aikainen osapäivätyöskentely niin, että 50, 60 ja 80 prosentin työtunnit jaettiin neljälle päivälle, Turun kaupungin rakennusvalvonnan arkiston digitointia tekevä Elina Nurmi, 36, kertoo.

— Palkka tuli työaikaprosentin mukaan, ja Kela maksoi päälle jonkin verran. Se ei käynyt suuresti talouden päälle, mutta jos 80-prosenttisella palkalla pitäisi elellä vuositolkulla, kyllä se asioita tiukentaisi.

Elina Nurmi olisi voinut jäädä kotiin sairauslomalle pidemmäksi aikaa, mutta hän halusi töihin.

— Arvostan omaa aikaa enemmän kuin rahaa, mutta koen, että työ ja vapaa-aika täydentävät toisiaan. Molempia olisi hyvä olla sopivasti. 80-prosenttinen työaika olisi nytkin hyvä. En pitänyt pitkiä viikonloppuja, vaan olin töissä maanantain ja tiistain, keskiviikon vapaalla ja sitten taas torstaina ja perjantaina töissä.

"Minä määrään, ei työ"

Lyhyempi työaika ei aina ole oma valinta, täyttä viikkoa ei vain ole tarjolla. Silloin pitää ehkä ottaa lisäksi muitakin töitä, kuten tekee Mikkelin teatterin graafikko Mira Laitinen, 32.

— Teen töitä 10-15 tuntia viikossa, se oli alusta asti työnantajan toive. Teen lisäksi töitä freelancerina, sillä teatterin työajan palkalla ei yksinkertaisesti tule toimeen.

Toisaalta hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omiin töihinsä.

— En tee lyhyemmän työajan puitteissa enemmän töitä kuin ehdin. Kerron, mitä ehdin, ja työnantaja priorisoi työt sen mukaan.

Vaikutusmahdollisuus tasapainottaa työtä ja omaa jaksamista.

— Tasapainottaa todellakin. Jotenkin tällä tavalla ovat omat elämänarvot vahvistuneet, tai olen tullut tietoisemmiksi niistä. Rakastan työtäni, ja tällä tavoin se ei oikeastaan koskaan maistu pakkopullalta, niin kuin toisinaan silloin kun olin kokoaikatyössä.

— Eikä tämä aina ole ruusuilla tanssimista, mutta näin minä määrään työtä eikä työ minun elämääni.