Satu Sjöholm piti aiemmin ketogeenista ruokavaliota rajoittavana kuin vankila: hiilihydraatit minimiin, ei hedelmiä, marjoja tai juureksia — ”Geenitesti pisti ajatukset uusiksi”

Sjöholmilla on perimässään kohonnut riski sairastua sekä ykkös- että kakkostyypin diabetekseen. Erikoisruokavalioista puhutaan paljon, mutta yhä useampi suomalainen syö perusruokaa ilman rajoituksia.

Tiina Mutila

Satu Sjöholm sanoo, että ruoanlaittoon menee nykyisin vähemmän aikaa. Hän syö päivittäin kaksi tai kolme kertaa entisen viiden sijasta.

Kevään lämpöaalto vaatii jäätelöä, ja sitä jyväskyläläinen Satu Sjöholm, 48, tekee ja tarjoilee vierailleen. Suussa sulavaa suklaaherkkua ja tiukkaa erityisruokavaliota ei äkkiseltään yhdistäisi toisiinsa. Mutta soijakermasta, koivusokerista, raakakaakaojauheesta ja tummasta suklaasta pyöräytetty vähähiilihydraattinen jäätelö sopii Sjöholmin mukaan mainiosti hänen ketogeeniseen ruokavalioonsa.

— Teen vähähiilarisia herkkuja, mutta mausta en tingi koskaan.

Sjöholm kertoo rajoittaneensa hiilihydraattien syöntiä jo vuosikymmeniä. Muutama vuosi sitten ruokavalio muuttui gluteenittomaksi ja tänä keväänä ketogeeniseksi ja maidottomaksi. Uuden elämänmuutoksen syynä olivat allergia- ja geenitestien tulokset.

— Saan viivästyneitä allergiaoireita muun muassa vehnästä ja gluteenista. Mutta isompi syy ruokavaliomuutokseen oli geeniperimässäni oleva kohonnut riski sairastua sekä ykkös- että kakkostyypin diabetekseen. Lääkärin mukaan on ihme, ettei diabetes ole vielä puhjennut. Autoimmuunisairauksista kilpirauhasen vajaatoiminta minulla jo on.

— Uuden ruokavalion syynä on siis halu ennaltaehkäistä sairastumista, ei painonpudotus.

Ketogeenisesta ruokavaliosta puhutaan uutena trendiruokavaliona, jota varsinkin laihduttajat suosivat. Se kehitettiin kuitenkin epilepsian hoitoon jo 1920-luvulla. Lääkehoidon kehittyminen syrjäytti sen useiksi vuosikymmeniksi, mutta se palasi hoitokäyttöön 1990-luvulla.

Ketogeeninen ruokavalio tarkoittaa runsasrasvaista ja vähähiilihydraattista ruokavaliota. Päivän aikana syödyn ruoan energiasta 70 prosenttia tulee rasvasta, 20 prosenttia proteiineista ja 5—10 prosenttia hiilihydraateista.

Ruoka on tärkeää, mutta ei se saa mikään uskonto olla. — Satu Sjöholm

Ruokavalion tavoitteena on ketoosi. Se tarkoittaa aineenvaihdunnan tilaa, jossa keho polttaa hiilihydraattien sijasta rasvoja. Kun rasvaa käytetään energiaksi, se auttaa esimerkiksi verensokeria pysymään matalana.

— Olen aiemmin sanonut, että ketogeeniselle en lähde missään tapauksessa. Se rajoittaa syömistä niin paljon, että siihen vankilaan en halua, Sjöholm muistelee.

— Geenitesti pisti ajatukset uusiksi. Olen jo vuosia välttänyt tavallista leipää, pastaa ja perunaa, joten ajattelin, että ehkä voin sittenkin kokeilla. Nyt tuntuu, että jatkan tätä ruokavaliota lopun ikääni, jos se sopii minulle.

”Himoitsin yhtäkkiä höttöhiilareita”

Sjöholmin mukaan ensimmäiset kolme päivää olivat kamalia.

— Himoitsin yhtäkkiä höttöhiilareita, ja minulla oli koko ajan nälkä. Toisaalta kuidun puute aiheutti ohimenevää ummetusta, ja närästyskin vaivasi aluksi.

Pian olo kuitenkin tasoittui ja energiaa alkoi virrata. Isoin muutos oli juuri väsymyksen ja myös migreenin häviäminen.

Sjöholm syö päivittäin kaksi tai kolme kertaa entisen viiden sijasta.

— Liikun paljon päivittäin ja jos käyn aamulla hikilenkillä, syön aamupalaksi vihersmoothien.

Myöhäisellä lounaalla hän syö yleensä voissa ja oliiviöljyssä paistettuja vihreitä kasviksia sekä kanaa, kalaa tai lihaa. Iltapalaksi hän valitsee esimerkiksi itse tehtyä siemennäkkäriä ja sardiinia.

Kiellettyjen ruoka-aineiden lista on pitkä ja sisältää myös juurekset, marjat ja hedelmät. Kasviksistakin käyvät vain vihreät.

— Eniten kaipaan marjoja. Joskus teen tyrnimarjoista shotin ja tankkaan sillä C-vitamiinia.

— Kaikkia ravintoaineita tästäkään ruokavaliosta ei saa mitenkään. Sen vuoksi otan esimerkiksi D-vitamiinia ja kalsiumia purkista.

Tiina Mutila

Ketogeenisen ruokavalion lounas tai päivällinen voi näyttää tältä: lohta, parsaa, valkokaalia ja siemennäkkäriä.

Satu Sjöholm on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri, liikuntatieteiden ylioppilas ja joogaohjaaja. Hän työskentelee aluehallintovirastossa liikuntatoimen ylitarkastajana. Vapaa-aikanaan hän kirjoittaa Kutsu vapauteen -blogia.

Ravitsemus on kiinnostanut häntä aina, mutta terveydenhoitoalan asiantuntijaksi hän ei rupea.

— En anna kenellekään sellaisia terveyteen liittyviä neuvoja, jotka kuuluvat lääkärille. Jollekulle sopiva ruokavalio voi sairastuttaa jonkun toisen. Jokainen toivottavasti tietää, mikä on hänelle itselleen parasta.

Sjöholm kertoo myös inhoavansa sitä vastakkainasettelua, jota julkisuudessa käydään ruokavalioiden ja virallisten ravitsemussuositusten välillä.

— Kaikkein älyttömintä ovat erilaiset terveyden ympärillä liikkuvat salaliittoteoriat ja uhkailut. Ruoka on tärkeää, mutta ei se saa mikään uskonto olla.

Riskinä ravintoaineiden ja kuidun puutos

Ketogeeninen ruokavalio voi sopia lihavuuden hoitoon, mutta normaalipainoiselle Terveystalon johtava ravitsemusterapeutti Mikko Rinta ei sitä kovin kevyin perustein suosittele.

— Perusteltua se on silloin, kun halutaan vauhdittaa painonpudotusta. Mutta erityisesti ruokavalion pitkäaikainen noudattaminen vaatii ammattilaisen tukea ja ohjeita, jotta se olisi turvallinen ja laadultaan oikeanlainen.

Plussapuoliin lukeutuu se, että ketogeeninen ruokavalio suojaa lihaskudosta voimakkaassa laihduttamisessa paremmin kuin moni muu dieetti, sillä elimistön kudosten proteiinien käyttö on energianlähteenä vähäisempi. Ketoosissa nälän aistiminen muuttuu, ja tämän vuoksi ketogeenisen dieetin noudattaminen on usein helpompaa. Riskinä on, että ravintoaineita ja kuituja saa liian vähän.

— Hiilihydraattien voimakas rajoittaminen vähentää todennäköisesti myös kuidun saantia ja sitä kautta heikentää muun muassa suolistoterveyttä, Rinta toteaa.

Hänen mielestään ketogeeninen ruokavalio ei sovi myöskään kovaa harjoitteleville aktiiviliikkujille. Jotta treenit kulkevat, kehitystä tapahtuu ja treeneistä palautuminen on mahdollisimman tehokasta, keho tarvitsee pääasiallisena energianlähteenä hiilihydraatteja.

Myös rasvan ja proteiinin laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Pehmeät rasvat, vaalea liha ja kala sekä kasvisproteiinit ovat hyviä valintoja.

Tiina Mutila

Vähähiilihydraattinen suklaajäätelö onnistuu ilman jäätelökonetta. Ohje löytyy Satu Sjöholmin Kutsu vapauteen -blogista.

Yhä useampi syö perusruokaa

Samaan aikaan kun tarjolle pompsahtaa yhä enemmän erilaisia erikoisruokavaliota, yhä isompi osa suomalaisista syö perusruokaa ilman mitään rajoituksia. Useampi kuin kolme viidestä suomalaisesta kertoo syövänsä tavallista ruokaa rajoittamatta esimerkiksi rasvaa, hiilihydraatteja tai lihaa.

Tämä käy ilmi Helsingin ja Tampereen yliopiston tutkijoiden artikkelista, joka ilmestyi Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä huhtikuussa. Professori Piia Jallinoja, yliopistotutkija Mikko Jauho ja tutkijatohtori Essi Pöyry käyttivät tutkimusaineistona Taloustutkimuksen keräämää Suomi syö -kyselyä vuosilta 2008—2016.

Vuonna 2016 perusruokaa ilmoitti syövänsä lähes 68 prosenttia vastaajista, kun heidän osuutensa vuonna 2008 oli noin 59 prosenttia.

Tutkijoiden mukaan kyselylomakkeen "perusruokavalio" voi kuitenkin tarkoittaa eri vastaajille eri asioita: toisilla se voi koostua pääosin pikaruuasta, kun taas toisilla se voi olla kasvispainotteinen.

Perusruokavalion suosion kasvun ohella toinen merkittävä muutos tutkimusvuosina 2008—2016 oli erityisruokavalioiden lisääntyminen. Kyselylomakkeessa oli 15 erilaista ruokavaliota vuonna 2008, mutta vuonna 2016 niitä oli jo 24.

Vaikka kyselylomakkeeseen lisättiin uusia ruokavalioita, erityisruokavaliota noudattavien osuus ei muuttunut tilastollisesti merkitsevällä tavalla. Se oli vajaat 60 prosenttia kaikkina tutkimusvuosina.

Yleisin erityisruokavalio oli vähärasvainen ruokavalio, vaikka sen suosio laski tutkimusaikana. Sitä noudattavia oli vuonna 2016 noin 17 prosenttia, kun kahdeksan vuotta aiemmin heidän osuutensa oli lähes 30 prosenttia.

Kovassa nosteessa vuosina 2010—2014 ollut vähähiilihydraattinen ruokavalio on vakiintunut niin, että sen kannattajia oli vuonna 2016 suunnilleen yhtä paljon kuin vuonna 2008 eli noin viisi prosenttia. Vähähiilihydraattisen ruokavalion suosio oli suurimmillaan vuonna 2012, jolloin kymmenen prosenttia vastaajista noudatti sitä.

Eläinkunnan tuotteita välttävien ruokavalioiden suosio on kasvussa. Silti vegaanien ja vegetaristien osuudet vastaajista olivat Suomi syö -aineistossa yhtä kahta prosenttia.