Viikingit kävivät Suomessa kuin nykyihminen ABC-asemalla — rannikko oli taukopaikka itään vievällä valtaväylällä

Suomi oli viikinkien aikaan hyvin poikkeuksellinen alue.

ALL OVER PRESS/Xinhua/Barcroft Image

Suomen edustalla viikinkialukset olivat yleinen näky, sillä viikinkien vilkas kauppareitti kulki Suomenlahdella Suomen rannikkoa mukaillen. Viikingit ja suomalaiset olivat tekemisissä toistensa kanssa, mutta Suomeen viikingit eivät koskaan pysyvästi asettuneet. Viikinkien tyyliin rakennettu vene kuljetti matkailijoita Leknesissä Norjan Lofooteilla elokuussa 2016.
Suomen edustalla viikinkialukset olivat yleinen näky, sillä viikinkien vilkas kauppareitti kulki Suomenlahdella Suomen rannikkoa mukaillen. Viikingit ja suomalaiset olivat tekemisissä toistensa kanssa, mutta Suomeen viikingit eivät koskaan pysyvästi asettuneet. Viikinkien tyyliin rakennettu vene kuljetti matkailijoita Leknesissä Norjan Lofooteilla elokuussa 2016.

Suomi oli viikinkien aikaan hyvin poikkeuksellinen alue.

Vuosina 800—1050 jKr. viikingit valloittivat maailmaa. He ryöstelivät Keski- ja Etelä-Euroopan kyliä ja luostareita, kävivät Aasiassa kauppaa aina Bagdadissa asti ja matkustivat lännessä Islantiin, Grönlantiin ja Pohjois-Amerikkaan.

Suomenniemi oli viikinkien lähinaapurissa, mutta täällä oli hiljaisempaa. Nykyisen Manner-Suomen alueelta ei ole löytynyt yhtään viikinkien pysyvää asema- tai asutuspaikkaa, eikä merkkejä suurista taisteluistakaan ole tuolta ajalta havaittu.

— Suomessa ainoastaan Ahvenanmaalta on löydetty merkkejä, että myöhäisen rautakauden Ruotsista on suuntautunut muuttoliikettä sinne, ja että muuttoliikkeellä on ollut vahva kulttuurinen vaikutus, kertoo folkloristiikan tutkija Joonas Ahola.

Viikingit hakivat Suomesta turkiksia ja orjia

Nykyisen Hangon, Helsingin ja Kotkan edustalla viikinkialukset olivat kuitenkin tuttu näky, sillä Suomenlahden rannikkoa pitkin kulki Idäntieksi kutsuttu viikinkien vilkas kauppareitti itään.

— Matkan varrella oli kohtaamispaikkoja suomalaisten ja skandinaavien kanssa, niitä ei tosin tunneta montaa, Ahola sanoo.

Hangosta länteen sijaitseva Hiittinen on Suomen ainoa arkeologinen kohde, josta voidaan olla varmoja, että siellä viikingit ja suomalaiset kohtasivat.

Suomalaiset tulivat Hiittisiin käymään kauppaa viikinkien kanssa. Kauppatavarana oli lähinnä turkiksia, joita kulki viikinkien mukana aina Bysanttiin eli Välimeren itärannoille. Vastineeksi turkiksista suomalaiset saivat muun muassa hopeaa.

— Suomalaiset saivat myös esimerkiksi koruja, aseita, koriste-esineitä, astioita ja muuta hienoa, mitä ei omasta takaa ollut.

Viikinkien silmissä suomalaisten ehkä arvokkain omaisuus oli vaaleaihoiset naiset, joista sai idän orjamarkkinoilla hyvän hinnan.

— Varmasti tapahtui ryöstöjä, Ahola toteaa.

Viikinkien viemänä suomalaisia kulkeutui orjiksi aina Bysanttiin ja Kaspianmerelle saakka.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että muinaisten skandinaavien ja muinaisten suomalaisten yhteiselo oli pääosin rauhanomaista. Viikingit ovat mahdollisesti keränneet jonkin verran veroja joiltakin suomalaisyhteisöiltä, tai sitten suomalaiset ovat maksaneet muinaisille skandinaaveille, jotta heidät jätettäisiin rauhaan.

Suomalaiset ja viikingit ovat solmineet keskenään myös väljiä liittolaisuussuhteita.

— Voi olla, että sen ajan suomalaiset onnistuivat hoitamaan ulkopolitiikkaansa varsin menestyneesti.

Köyhä, luotaantyöntävä ja mahdollisesti vaarallinen alue

Viikinkien näkökulmasta katsottuna nykyinen Manner-Suomi oli todennäköisesti köyhä ja luotaantyöntävä paikka. Muinaisilla suomalaisilla ei ollut sellaista käsityökulttuuria tai teknologiaa kuin etelän ja idän suurissa kaupungeissa. Suomessa ei ollut luonnonrikkauksia eikä edes kovin hedelmällistä maata.

Ohikulkumatkalla viikingit saattoivat pysähtyä Suomen rannikolla kuin nykysuomalainen ABC-asemalla, mutta mikään ei houkutellut heitä jäämään.

Eikä Suomen valloitus olisi kovin helppoa ollutkaan, Ahola arvelee. Kylät sijaitsivat vaivalloisen matkan päässä sisämaassa ja suomalaisten korkeille kallioille rakentama merkkitulien ketju piti huolen siitä, että kutsumattomista vieraista kiiri tieto nopeasti eteenpäin.

Jos rannikolla havaittiin ryöstelijöitä, joku sytytti varoitustulen. Tämä loimotti kauas aina seuraavalle merkkitulelle saakka, johon myös sytytettiin nuotio. Näin tieto vaarasta eteni paljon nopeammin kuin viikingit.

Toista oli esimerkiksi Britanniassa, jossa kylät sijaitsivat rannikoilla. Viikingit pystyivät rantautumaan nopeasti, tekemään yllätyshyökkäyksen ja pakenemaan ennen kuin vastapuoli sai puolustuksensa järjestettyä.

Saattaa olla, että suomalaiset myös osasivat puolustaa itseään tunkeilijoita vastaan. Viikinkiajan suomalaishaudoista on löytynyt poikkeuksellisen paljon aseita. Tämä voi kertoa sotaisasta kulttuurista.

— Hautalöytöjen perusteella ei voi vetää yhtäläisyysmerkkejä maanpäälliseen elämään, sillä hautaesineistöllä varauduttiin kuolemanjälkeiseen aikaan. Ne voivat kuitenkin kertoa siitä, että sen ajan suomalaiset olivat sotilaallisesti hyvin varustautuneita ja sotiin oli hyvin varauduttu, Ahola kertoo.

— Voi olla, että monien näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta viikingit eivät alkaneet käydä sotia Suomessa. Rauhanomainen yhteiselo hyödytti kaikkia parhaiten.

Minna Muuronen

Lähteinä myös: Museovirasto, Kansallismuseo, Fibula, Fabula, Fact. The Viking Age in Finland, Joonas Ahola, Frog, Clive Tolley, Suomalaisen kirjallisuuden seura 2015; Matka viikinkien maailmaan, Richard Hall, Multikustannus 2007

Osallistu keskusteluun

Itä-Savo