Oletko kyltymättömän utelias? Saatat hyötyä siitä — Tiedonjano on yksi ihmislajin tärkeimmistä selviytymiskeinoista

Marika Lehto keksi hyödyntää kiinnostustaan kuninkaallisia kohtaan ja kirjoittaa heistä nyt blogia.

Päivi Virta-Salo

Oletko kyltymättömän utelias? Saatat hyötyä siitä — Tiedonjano on yksi ihmislajin tärkeimmistä selviytymiskeinoista

Nyt käsi sydämelle: Oletko joskus etsinyt naapurisi verotietoja? Oletko juoruillut toisen ihmisen asioista? Seuraatko jonkun julkkiksen ihmissuhdekiemuroita ehkä liiankin tarkasti?

Jos tunnistat itsestäsi uteliaan olennon, ei hätää. Tämä tarkoittaa vain sitä, että kuulut homo sapiens -nimiseen lajiin. Psykologian emeritusprofessori Markku Ojasen mukaan ihminen on luonnostaan utelias olento.

Mieluusti vertaamme itseämme heihin, joilla menee hiukan huonommin. — Markku Ojanen

— Tämä on hyvin lajityypillistä käytöstä. Koko ihmislajin historian ajan uteliaisuus muiden ihmisten tekemisistä on ollut selviytymiskeino. Jos ihminen ei välitä yhtään siitä, mitä muut ihmiset ympärillä puuhaavat, huonosti käy. Ja onhan tuo sama uteliaisuus myös tieteen perusta, Ojanen toteaa.

Esivanhempamme elivät pienissä yhteisöissä, joiden ulkopuolelle joutuminen merkitsi yksilön menehtymistä. Evoluutiohistoriamme aikana olemme kehittäneet sosiaalisia taitoja, jotka auttavat meitä pärjäämään muiden ihmisten kanssa. Yksi tärkeimmistä selviytymiskeinoista on tiedonjanomme: haluamme tietää, mitä muut ihmiset puuhaavat ja millaisia he ovat.

Muiden sosiaalisten eläinten tavoin ihmisen on tärkeää tietää oma sijaintinsa suhteessa muihin ihmisiin. Esimerkiksi palkkatulot määrittävät osaltaan sitä, miten sijoitumme yhteiskunnallisesti.

— Vertailu on yksi ihmisen perustoiminnoista. Vertaamalla löydämme oman paikkamme. Mieluusti vertaamme itseämme heihin, joilla menee hiukan huonommin. Toisaalta vertaamme itseämme myös heihin, joilla menee meitä paremmin, Ojanen sanoo.

Uteliaisuus auttaa myös löytämään uusia toimintatapoja ilman riskinottoa. Jos naapuri palkkaa remonttifirman, voimme saada häneltä arvokasta tietoa kyseisen firman luotettavuudesta ilman omaa taloudellista riskiä.

Myös maineen ylläpitäminen on meille tärkeää.

— Ihmisten välillä on paljon eroja siinä, minkä verran välitämme muiden mielipiteistä. Tosiasia on kuitenkin lopulta se, että kaipaamme ja tarvitsemme muiden ihmisten hyväksyntää. Maineella on merkitystä esimerkiksi työllistymisessä ja ihmissuhteissa, Ojanen toteaa.

Sosiaalinen media ruokkii uteliaisuutta

Uteliaisuudessa ei siis sinällään ole mitään pahaa. Liiallinen uteliaisuus voi toki saada naapurin ärsyyntymään. Voimakas itsensä vertailu muihin voi puolestaan aiheuttaa ihmiselle itselleen ongelmia.

— Johonkin rajaan saakka vertailu ja uteliaisuus muita kohtaan on ihan harmitonta. Mutta jos se johtaa alemmuuden tunteeseen tai jatkuvaan huolehtimiseen, tämä voi olla haitallista, Ojanen kertoo.

Sosiaalinen media ruokkii ihmisten synnynnäistä uteliaisuutta. Nykypäivänä saamme helposti valtavan määrän sosiaalista informaatiota pelkän älypuhelimen välityksellä. Sosiaalinen media voi kuitenkin vääristää kuvaamme maailmasta ja omasta paikastamme siinä.

— Sosiaalisessa mediassa ihmiset kertovat pääasiassa vain positiivisia asioita. Tämä vääristää maailmankuvaa. Henkilö voi kokea, että hän jää jälkeen muista, kun kaikki julkaisevat kuvia lomamatkoiltaan ja uusista autoistaan. Nykyajan uutistulvassa meidän täytyy koko ajan olla varuillamme sen suhteen, mikä tieto on arvokasta, Ojanen sanoo.

Ihmisen sosiaalinen uteliaisuus ulottuu myös lähipiiriämme laajemmalle. Esimerkiksi julkisuuden henkilöiden tekemiset kiinnostavat monia ihmisiä, vaikka heillä ei olisikaan julkkiksiin henkilökohtaista suhdetta.

— Mediahahmojen kanssa voidaan solmia rinnakkaisia sosiaalisia suhteita. Ihmiset suhtautuvat mediahahmoihin kuin ystäviin, rakastavat ja vihaavat heitä. Heistä tulee tuttuja, vaikka emme koskaan kohtaisi heitä oikeassa elämässä, informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen Oulun yliopistosta toteaa.

Vahingonilo on piirre, joka mielletään usein negatiiviseksi asiaksi. Se kuitenkin kuuluu ihmislajin ominaispiirteisiin. Kun julkkiksella menee huonosti, voimme saada jonkinasteista nautintoa hänen ongelmistaan.

— Vahingonilo voi nostaa omanarvontuntoa, kun muilla menee huonommin. Ihmiset kokevat, että on jonkinlainen kosminen vääryys, että joillekin on annettu niin paljon. Kun sitten joku rikas ja kuuluisa henkilö kompastuu elämässään, se voi tuntua meistä hyvältä, Karvonen kertoo.

Jutustelu muiden ihmisten kanssa luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kädelliset serkkumme sukivat toisiaan ja leikkivät keskenään vahvistaakseen ryhmän jäsenten välisiä suhteita.

Sama ilmiö näkyy myös ihmisillä.

— Henkilö, jolla on aina paljon kerrottavaa muista ihmisistä, on usein haluttua seuraa. Toisaalta jos ihminen kertoo liian avoimesti muiden ihmisten asioista, hänelle ei ehkä enää luoteta tietoa samalla tavalla jatkossa, Karvonen toteaa.

Jaakko Avikainen

Harva tunnustaa julkisesti seuraavansa kuninkaallisten elämää, sanoo Marika Lehto.
Harva tunnustaa julkisesti seuraavansa kuninkaallisten elämää, sanoo Marika Lehto.

Kuninkaallisiin liittyvä mystiikka kiehtoo ihmisiä

Marika Lehto on seurannut kuninkaallisia lapsesta saakka. Muuta vuosi sitten hän päätti alkaa hyödyntää vuosien ajan kertynyttä osaamistaan.

— Minulla oli silloin sellainen elämäntilanne, että kaipasin jotain omaa tekemistä. Ajattelin sitten, että voisin jakaa tietämystäni kuninkaallisista muille kiinnostuneille, Lehto toteaa.

Lehto perusti Kruunun vartija -blogin. Tällä hetkellä tauolla olevassa blogissa käsitellään laajasti kuninkaallisiin liittyviä ilmiöitä ja tarinoita. Sisältöön kuuluu kevyempien aiheiden lisäksi myös yhteiskunnallista pohdintaa monarkian merkityksestä. Freelance-toimittajana Lehto kirjoittaa kuninkaallisia käsitteleviä artikkeleita myös sanoma- ja aikakauslehdille.

— Kuninkaalliset elävät niin poikkeuksellista elämää keskivertoihmiseen verrattuna, että se kiehtoo meitä. Kuninkaalliset ovat edelleen kiedottuna jonkinasteiseen salaisuuden verhoon, mikä lisää mielenkiintoa. Heillä on rahaa ja valtaa ja he pukeutuvat huippumuotiin. Nämä asiat kiehtovat ihmisiä, Lehto toteaa.

Kuninkaalliset ovat Lehdon mukaan eräänlainen historiallisen draaman ja tosi-tv:n sekoitus. Kuninkaalliset ovat yksi tarinallisuuden muoto, joka kuuluu olennaisesti inhimilliseen olemassaoloon.

Itsekin häpesin pitkään sitä, että tiedän niin paljon kuninkaallisista. — Marika Lehto

Monarkiaa on kritisoitu siitä, että se nostaa muutamia ihmisiä muita parempaan asemaan ilman ansioita. Lehto korostaa itsekin kritisoivansa monarkiaa järjestelmänä. Toisaalta asiaan perehtyminen on osoittanut Lehdolle, että monissa maissa monarkia luo perinteitä ja pysyvyyttä päivänpolitiikan keskellä. Kuninkaalliset voivat olla myös tärkeitä johtohahmoja.

— Esimerkiksi kruununprinsessa Victoria on aivan käsittämättömän suosittu persoona Ruotsissa ja myös meillä Suomessa. Olemme seuranneet hänen matkaansa lapsuudesta saakka. Onnekasta, että henkilö joka tehtävään on syntynyt, on niin hyvä roolissaan, Lehto toteaa.

Kuninkaallisten seuraaminen on Lehdon mukaan monille eräänlainen salainen pahe. Harrastus tuo kuitenkin pienen piristyksen arkisen aherruksen keskelle.

— Itsekin häpesin pitkään sitä, että tiedän niin paljon kuninkaallisista. Sitten ymmärsin, voin ilahduttaa tietämykselläni muita ja myös tienata sillä rahaa. Jos voin toimittajana hyödyntää erikoisosaamistani, niin miksipäs ei, Lehto toteaa.

Naapurin ja julkkisten asiat kiinnostavat

Selvitimme tiiviillä verkkokyselyllä, miten uteliaita lukijamme ovat. Vastaajat kertoivat seuraavansa etenkin naapureiden ja julkkisten tekemisiä.

Julkisia verotustietoja tutkineita kiinnostivat eniten julkkisten tulot. Toiseksi eniten kiinnostivat tuttavien ja kolmanneksi eniten sukulaisten tulot.

Naapureiden elämästä pannaan merkille ainakin autonvaihto, tekemättä jääneet pihatyöt ja juhliminen.

Ohessa lisää poimintoja kyselyn tuloksista. Kaikkiin kysymyksiin ei ollut pakko vastata.

Uusimmat uutiset