”Hieno menestys kahden suuren rinnalla” - Kulttuuriministeri Kosonen jännitti oman kaupungin puolesta ja kannustaa nyt hurjaan kiriin

Kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) iloitsee kotikaupungin hakemuksen menestyksestä. "Nyt pitää tehdä vielä paljon parempi hakukirja."

Vesa Moilanen

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen iloitsi kotikaupungin menestyksestä. - Valinnan teki täysin riippumaton raati, muistuttaa Kosonen.
Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen iloitsi kotikaupungin menestyksestä. - Valinnan teki täysin riippumaton raati, muistuttaa Kosonen.

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) iloitsee kotikaupunkinsa menestyksestä ja pääsystä varsinaiseen kulttuuripääkaupunkihakuun.

– Se, että Saimaa-ilmiö pääsi jatkoon kahden suuren ja vahvan hakijan, Oulun ja Tampereen rinnalla, osoittaa, että täällä on tehty hyvää työtä. Kaikki kolme hakemusta olivat niin raadin mielestä tasavertaisia. Toisaalta olisin toivonut, että vähän karsintaa oli jo tehty, mutta ymmärrän hyvin raadin päätöksen, sanoo Kosonen.

– Nyt pitää Saimaa-ilmiön lähteä tekemään vielä parempaa hakemusta, saada mukaan enemmän ihmisiä ja erottautua toisista. Raati varmasti odottaa, että ensi vuonna jokin kaupungeista on selvästi toisia parempi.

Hanna Kosonen oli jääviyttänyt itsensä kaikesta kulttuuripääkaupunkihakua koskevasta päätöksenteosta.

– En ollut esimerkiksi valitsemassa Suomen jäseniä valintaraatiin. Itse tilaisuudessa Oodissa olin jännässä asemassa. Olin tietysti Savonlinnan puolella, mutta yhtä paljon koko Suomen ja muiden hakijoiden puolella. Olen Savonlinnan valtuuston jäsen, ja tietysti toivoin, että Savonlinna pääsee jatkoon.

Kosonen toivoo, että jatkossa Savonlinnan hakemuksessa nousisi vahvemmin esiin raja-teema.

– Raja on määrittänyt elämää Itä-Suomessa vuosisatoja ja myös vaikuttanut meidän kulttuuriimme ja vaikuttaa yhä. Itä-Suomi on rajaseutua ja muuttotappioaluetta, jonka kaltaisia on muuallakin Euroopassa. Eivät kaikki eurooppalaiset asu suurissa, menestyvissä metropoleissa.

– Täällä on historian mittaan totuttu sinnittelemään ja selviytymään. Tämä on oleellista itäsuomalaisuutta, joka voisi näkyä myös hakukirjassa, miettii Kosonen.