Kyllä Savonlinna laulaa talvellakin — peräti 14 eri porukkaa esittää tiistaina joululauluja kuorojen joulukonsertissa

Savonlinnan kuorojen yhteinen joulukonsertti tuo Tuomiokirkkoon 14 eri kokoonpanoa laulamaan tuttuja, uusia, tunnelmallisia ja meneviä joululauluja tiistai-iltana. Laulajien ikähaarukka on muutamasta vuodesta yli 80:n.

Antti Varonen

Kuorot ja yleisö ovat täyttäneet Savonlinnan Tuomiokirkon vuodesta toiseen kuorojen yhteisessä joulukonsertissa jo monena vuonna. Tänä vuonna tämä perinteikäs yhteikonsertti on nyt tiistaina. Kuva vuodelta 2015.
Kuorot ja yleisö ovat täyttäneet Savonlinnan Tuomiokirkon vuodesta toiseen kuorojen yhteisessä joulukonsertissa jo monena vuonna. Tänä vuonna tämä perinteikäs yhteikonsertti on nyt tiistaina. Kuva vuodelta 2015.


Tiistaina on jälleen monen laulunystävän odotettu ilta: Savonlinnan kuorot kerääntyvät pitämään yhteisen joulukonsertin. Mukana on 14 erilaista kokoonpanoa.

— Kuorojen yhteinen joulukonsertti on varsinkin monelle laulajalle tärkeä joulunodotuksen hetki. Se on hieno tapahtuma, jossa on yhdessä tekemisen riemua: kaikki tekevät oman osuutensa ja ovat luomassa yhteistä, isoa kokonaisuutta, miettii kanttori Katariina Kokkonen, joka vastaa tänä vuonna yhteisen konsertin kokoamisesta.

— Laulajistakin on hauskaa kuulla toisia kuoroja ja seurata, kuinka ne vuosien mittaan muuttuvat ja kehittyvät.

Kokkonen on jo hyvissä ajoin lähettänyt kuoroille yhteislaulujen nuotit.

— Yleensä yhteislauluja on ollut vain yksi, Maa on niin kaunis tilaisuuden lopussa. Nyt laulamme yhdessä myös Sibeliuksen En etsi valtaa loistoa. Sitä varten on kuoroille lähetetty neliääniset sovitukset, joten yleisö voi laulaa melodiaa hienon, moniäänisen kudoksen päälle ja tuntea olevansa osa jättikuoroa. Osa kuoroista istuu lehterille.

Yksi vakiokuoro on poissa:

— Savonlinna-kuoro on urakoinut tänä syksynä kahden suurteoksen kanssa. Se on kantaesittänyt Olli Tuunasen messun ja juuri nyt sunnuntaina ja maanantaina esittänyt Saint-Saensin jouluoratoriota. Suotakoon heille ansaittu vapaavuoro.

Sen sijaan svengaavien herrojen Linna La Swing on mukana pitkästä aikaa.

— On hauskaa, että Linnala La Swing tuo omaa tyyliään mukaan. Saimaan Ortodoksinen kuoro on mukana toista kertaa, ja myös se tuo oman säväyksensä ja esittää venäläisiä joululauluja.

— Jokainen kuoro on saanut itse päättää, mitä lauluja esittää. Ohjelmasta tulee näin vaihteleva ja rikas, kertoo Kokkonen.

Laulajien ikähaitari on suuri: Linnalan Laululeikkikuoron pienimmät ovat noin nelivuotiaita, Savonlinnan naiskuorossa, Elohopeakuorossa ja Kirkkokuoron senioreissa laulaa jo hyvinkin iäkkäitä laulajia. Laulu sopii kaikenikäisille.

Leena Astikaisen johtama taidokas naiskuoro Bel canto on yksi yhteiskonsertin kuoroista.

Konsertissa laulavat Laululeikkikuoro, Iloinen lapsikuoro, Poikakuoro Juventus, Lauluyhtye Linnanneidot ja nuorisokuoro Linnanneidot, Savonlinnan Mieslaulajat, Saimaan Ortodoksisen seurakunnan kuoro, Elohopeakuoro, Linna La Swing, Savonlinnan Naiskuoro, Savonlinna-Säämingin Kirkkokuoro, Savonlinna-Säämingin Kirkkokuoro ja Seniorit sekä Savonlinnan Gospelkuoro.

Kuoroja johtavat Leena Astikainen, Katariina Kokkonen, Minna Malinen, Sinikka Taskinen, Terttu Jauhiainen, Arho Raunio, Ari Kaartinen ja Maria Bondarenko.

Miksi nuo nousevat seisomaan?

Lähes kaikki joulunalusajan konsertit päättyvä Kuorojen yhteisen joulukonsertin tapaan Maa on niin kaunis -lauluun. Sen aikana on tapana nousta seisomaan.

Joskus yleisö nousee seisomaan heti laulun alettua, joskus viimeisessä säkeistössä, joskus vasta viimeisen säkeistön puolivälissä.
Mistä oikein on kyse, kanttori Katariina Kokkonen?

— Tapana on, että seistään silloin, kun lauletaan kunniaa Jumalalle tai Herralle eri sanamuodoin.

 Maa on niin kaunis -laulussa tämä kohta on viimeisessä eli kolmannessa säkeistössä, sen loppupuolella, kertoo Kokkonen.

Säkeistön sanat menevät näin: Enkelit ensin paimenille lauloi, sielusta sieluhun kaiku soi: Kunnia Herran, maassa nyt rauha, kun Jeesus meille armon toi.

— Voisi ajatella, että noustaan seisomaan vasta kohdassa Kunnia Herran, mutta usein ihmiset nousevat heti viimeisen säkeistön alussa. Sekin on ihan hyvä tapa.

— Kaksi ensimmäistä säkeistöä voi istua kaikessa rauhassa niinkuin muitakin lauluja tai virsiä laulettaessa, sanoo Kokkonen.

Samanlainen käytäntö on myös Enkeli taivaan -virressä, jonka viimeinen säkeistö alkaa heti ylistyksellä ja se lauletaan aina seisten.

Savonlinnalaisten kuorojen yhteinen joulukonsertti ti 11.12 klo 18.30 Savonlinnan Tuomiokirkossa