Mikä oli taidekeskus Retretti? — Retretti-tuotenimi on nyt myyty Kruunupuistolle

Vuonna 1983 avautui Retretti, jonka luolia ja epätavallisia näyttelyitä tuli katsomaan ennätyskesinä jopa yli 200 000 henkeä ympäri Suomea, ja Punkaharjulla saattoi nähdä Rubensin, Picasson tai Repinin töitä.

Soila Puurtinen

Mikä oli taidekeskus Retretti? — Retretti-tuotenimi on nyt myyty Kruunupuistolle

Punkaharjulainen kuntoutus- ja hyvinvointikeskus Kruunupuisto on ostanut itselleen Retretti-tavaramerkin Campus Artis -säätiöltä, jolle tavaramerkki jäi taidekeskuksen konkurssin jälkeen 2012. Kruunupuisto aikoo järjestää Retretti-nimellä taidenäyttelyitä todennäköisesti omissa tiloissaan. Retretin vanhat tilat Tuunaansaaressa ovat huonossa kunnossa.

Vaan mikä oli ja on Retretti? Tässä lyhyt kertaus:
Taidekeskus Retretin ensimmäinen osa avattiin Punkaharjun Tuunaansaarelle kesällä 1983. Sitä ennen oli Retretin luoja Pekka Hyvärinen pitänyt suosittuja kesänäyttelyitä Punkasalmen ala-asteen tiloissa jo kesinä 1978—1982.
Jo ensimmäisenä kesänä oli uusi Retretti menestys: laaja Edelfelt-suurnäyttely toi paikalle jopa Ruotsin kuningasparin ja Mauno ja Tellervo Koiviston. Kävijöitä oli pitkälti yli 100 000, seuraavana kesänä yli 200 000.
Vuosina 1984—85 louhittiin maan alle 3 700 neliömetrin näyttelytilat sekä konserttisali, jossa on 1 000 istuinpaikkaa. Kalliosaliin on oma sisäänkäynti ja ravintolatilat. Näyttelytiloja oli nyt yli 8 000 neliömetriä.
Konserttisali oli alkuvuosina ahkerasti käytössä myös talviaikaan. Punkaharjulla vierailivat muun muassa Philharmonia-orkesteri Esa-Pekka Salosen johdolla sekä Count Basien Orchestra, ja kesäisin oopperajuhlat piti useita konsertti- ja oopperaesityksiä Retretissä. Kesällä 1987 toimi Yö-Retretti jazz-konsertteineen.

Yrjö Ruotsalainen

6927640.jpg


Syksyllä 1987 Hyvärisen johtama Retretti ajautui konkurssiin. Retretti siirtyi suureksi osaksi Suomen Yhdyspankin, myöhemmin Meritan ja Nordean omistukseen.
Johtajaksi tuli Jouko Heinonen Lahdesta. Aluksi pidettiin myös talvinäyttelyitä, mutta ne eivät kannattaneet.
Retrettiä johtivat muutaman vuoden myös Timo Auvinen ja Tarmo Kunnas.
Retretin menestysnäyttelyitä Hyvärisen ajan jälkeen olivat muun muass Ilja Repin -näyttelyt 1989 ja 1995 sekä Rubens-näyttely. Kävijäluvut olivat reilusti yli 100 000, parhaimpana vuonna jopa yli 200 000.

Suuriin tiloihin mahtui klassikkonäyttely sekä useita nykytaiteilijoiden näyttelyitä. Retretissä oli usein 6—8 eri näyttelyä, lapsille omansa.
Markku Valkosen aikana Retretti esitteli myös nykytaiteen suuria nimiä, kuten Matisse, Picasso, Dalí ja Kandinsky.
Valkosen siirryttyä EMMAn johtajaksi otti Retretin vastuulleen Anu Liivak, hänen jälkeensä Tapani Pennanen. Kotimaiset klassikot kuten von Wrightin veljekset ja Eero Järnefelt vetivät 2000-luvun alussa.

Soila Puurtinen

9243112.jpg


Nordea vetäytyi Retretistä 2005, mikä vaikeutti toimintaa. Ilman taloudellista selkänojaa ei kalliita näyttelyitä voitu tuottaa, mikä puolestaan vähensi yleisön mielenkiintoa.
Viimeisenä toimintavuotena 2012 Retrettiä johti Anne-Maj Salin. Tyko Sallisen Jytkyt-näyttely oli floppi: kävijämäärä jäi alle 50 000:n.
Retretin velkakierre oli syventynyt useana vuonna, ja syksyllä 2012 se jätti konkurssihakemuksen.
Retretin toiminnan jatkamiseksi oli tehty useita järjestelyjä, ja maanalaiset osat oli ostanut liikemies Kaj Mäkelä. Retretti-nimi ja näyttelytoiminta olivat jo aiemmin siirtyneet Campus Artis -säätiölle, joka oli yksi konkurssipesän velkojista.
Retretti Oy:n konkurssin jälkeen Campus Artis yritti pitää Retretin 30-vuotisnäyttelyn kesällä 2013 Savonlinnan maakuntamuseon tiloissa, mutta se ei saanut tukea hankkeelle. Kesällä 2015 teki Retretti-nimi pienen paluun: Campus Artis järjesti Riihisaaren museoon Alvar Gullichsenin näyttelyn.


Retretin tilat olivat jo konkurssin aikaan remontin tarpeessa. Konkurssin jälkeen tiloja ei ole kunnostettu, ja maankuulujen Retretin luolien nykykunnosta ei ole tietoa.
Taidekeskus Retretti oli yksi Itä-Suomen tärkeimpiä matkailukohteita, joka houkutteli parhaimpina vuosina päivittäin bussilasteittain kävijöitä ympäri Suomea.
Yksi syy suosion laskuun on pääkaupunkiseudun taidetarjonnan vahvistuminen: Espoon EMMA, Kiasma ja HAM Helsingin taidemuseo vetävät nyt väkeä.

Soila Puurtinen

6941867.jpg
Riitta-Leena Lempinen-Vesa

Riitta-Leena Lempinen-Vesa