Lehmä taidenäyttelyn teemana! Ystävänpäivästä lähtien tätä ihanuutta pääsee ihailemaan Punkaharjulla

Oodi lehmälle -taidenäyttely Punkaharjulla esittelee yli 30 lehmäaiheista teosta 1800-luvulta 2010-luvulle. Näyttelyn taustalla on Hannu Huitin ja Mikko Ranta-Huitin rakkaus lehmiin ja niistä kertovaan taiteeseen.

Tuija Pauhu

Hannu Huitti ja Mikko Ranta-Huitti valitsivat kokoelmistaan lehmäaiheisen näyttelyn Inkeritaloon.
Hannu Huitti ja Mikko Ranta-Huitti valitsivat kokoelmistaan lehmäaiheisen näyttelyn Inkeritaloon.

Lehmä on ollut tärkeä osa suomalaista elämää yli 200 vuotta. Se innoittaa myös taiteilijoita, vuosisadasta toiseen.

Punkaharjulla, Kruununpuiston Inkeritalossa avautuu Oodi lehmälle -näyttely. Sen takana ovat Aseman taidelaiturin Hannu Huitti ja Mikko Ranta-Huitti, jotka valitsivat taidekokoelmastaan 33 lehmäaiheista teosta.

Tuija Pauhu

Anton Ravander-Rauas: Lypsäjä, kipsireliefi patinalla 1957. Sama taiteilija teki myös Savonlinnan pässipatsaan.
Anton Ravander-Rauas: Lypsäjä, kipsireliefi patinalla 1957. Sama taiteilija teki myös Savonlinnan pässipatsaan.

Tuija Pauhu

Rosemary Blackmore: 52+250 Hot Gossip, vedos sekä Wiebe van der Zee: Holsteinhiehot aamu-usvassa, vedos.
Rosemary Blackmore: 52+250 Hot Gossip, vedos sekä Wiebe van der Zee: Holsteinhiehot aamu-usvassa, vedos.

– Näyttely on kunnianosoitus lehmälle ja suomalaiselle maataloudelle. Lehmä toi vaurautta ja elantoa hyvinä ja huonoina vuosina. Lanta paransi maata, liha oli hyvää ravintoa. Kaikki osattiin hyödyntää. Karjanhoito oli naisten työtä, ja moni nainen sai voita myymällä omia ansiota, kertoo Mikko Ranta-Huitti.

– Pienessäkin talossa oli perinteisesti lehmä tai pari. Lehmä oli tuttu näky vielä 60-luvulla. Moni muistaa vielä lehmisavut tai sen hetken, kun lehmät palaavat iltalypsylle polkuja pitkin. Sellaista ei enää ole, paitsi maalauksissa.

Inkeritalon hirsiseinillä ovat lehmäteokset kuin kotonaan. Monessa maalauksessa ovat lehmät kedolla tai niityllä.

– Näissä on tallennettu ihania hetkiä, pysäytetty tunnelmia. Jossain näkyy lehmien tapa mennä jonoon ja liikkua porukassa niin, että kaikki varmasti näkevät.

Tuija Pauhu

Alexander Paicheff: Lehmät niityllä, akvarelli 24.7.1926
Alexander Paicheff: Lehmät niityllä, akvarelli 24.7.1926

Inkerintalon näyttely on kunnianosoitus lehmälle ja myös kaikille niille, jotka ovat tehneet työtä lehmien parissa. Käsin lypsäjä on ollut kiinnostava aihe.

– Näyttely kertoo menneisyydestä ja nykyhetkestä, mutta tietysti mietimme myös tulevaa. Kuinka käy lehmän ilmastonmuutoksessa?

Tuija Pauhu

Pentti Papinaho: Kevätriemua, alumiinireliefi, 1977.
Pentti Papinaho: Kevätriemua, alumiinireliefi, 1977.

–  Kotimaiset maitotuotteet ja punainen lihakin ovat ympäristöteko pienellä hiilijalanjäljellä ja turvallista nauttia verrattuna tuontituotteisiin. Valtakunta saadaan pidettyä myös paremmin asuttuna maatalouden avulla syrjäisimpiä kolkkia myöden, sanoo Mikko Ranta-Huitti.

Moni lehmiä maalaava on itsekin karjanhoitaja. Maalauksissa näkyy lämmin suhde lehmiin. — Mikko Ranta-Huitti

Mikko Ranta-Huitin ja Hannu Huitin innostus lehmä-aiheeseen on syntynyt luontaisesti: miehet ovat maanviljelijöitä ja heillä on karjatila Lopella.

Tuija Pauhu

 Lotten Rönquist: Emäntä jakaa heiniä, öljymaalaus 1891.
Lotten Rönquist: Emäntä jakaa heiniä, öljymaalaus 1891.

He ovat taiteen mesenaatteja, ja lehmäaiheiset taulut ovat rakas keräilykohde.

– Jokaiseen tauluun liittyy jokin tarina. Joitain teoksia olemme tilanneet taiteilijoita, esimerkiksi muotokuvia omista satatonnareistamme tai erityisestä Eva-lehmästä, joka oli sekä Suomen että Ruotsin kaunein ja hienoin lehmä, moninkertainen voittaja, kertoo Mikko Ranta-Huitti.

Tuija Pauhu

 Erkki Sakari Heinonen: Karjapäivät 1, etsaus 1984.
Erkki Sakari Heinonen: Karjapäivät 1, etsaus 1984.

Näyttelyn vanhimmat teokset ovat 1800-luvulta, uusimmat ovat Miina Äkkijyrkän Tanssi-maalaukset vuodelta 2016. Esillä on neljä Äkkijyrkän teosta, kaksi nimellä Liina Lång.

Kotimaisista taiteilijoista ovat esillä lisäksi muun muassa Susanna Nykyri, Ulf Tikkanen, Pentti Papinaho, Emil Halonen, Jussi Mäntynen ja Anton Ravander-Rauas.

Tuija Pauhu

Miina Äkkijyrkän teokset tuovat iloa ja väriä Inkeritalon miljööseen.
Miina Äkkijyrkän teokset tuovat iloa ja väriä Inkeritalon miljööseen.

– Ravander-Rauas maalasi paljon lehmäaihetta ja teki myös eläinveistoksia – myös yhden Savonlinnassa hyvin tunnetun pässipatsaan, kertoo Ranta-Huitti.

– Moni lehmiä maalaava on itsekin karjanhoitaja. Maalauksissa näkyy lämmin suhde lehmiin. Yksi meidän lempitaulumme on Alexander Paicheffin ( 1894-1941) akvarelli Interiööri parsinavetasta. Se on niin elävä ja lämminhenkinen, aivan kuin navettaan voisi mennä juuri nyt sisään, kuitenkin maalaus on vuodelta 1929.

Lehmäaihe on suosittu myös reliefeissä, ja lehmistä on syntynyt paljon erilaisia posliinipatsaita, myös opetustarkoituksessa.

– Monet näistä tauluista on meillä esillä esimerkiksi työhuoneessa tai keittiössä. Ne ovat rakkaita, sanoo Mikko Ranta-Huitti.

Aseman Taidelaiturin kokoelmanäyttely Kruunupuiston Inkeritalossa avautuu ystävänpäivänä 14.2.2020.

Esillä 33 teosta 1800-luvulta 2010-luvulle, etupäässä suomalaista lehmäaiheista taidetta, myös teoksia Hollannista.

Esillä öljy- ja vesivärimaalauksia, etsauksia, savi- ja posliiniteoksia sekä pronssi- ja alumiinireliefejä.

Taiteilijoita ja teoksia muun muassa:

Lotten Rönquist ( 1864–1912) Emäntä jakaa heiniä, öljy 1891.

Alexander Paicheff ( 1894–1941) Interiööri parsinavetasta ja Lehmät niityllä, akvarellit.

Pentti Papinaho ( 1926–1992). Kevätriemua,1977 Alumiinireliefi.

Susanna Nykyri (1913–1987). Rätön talon lehmät Toijalassa, öljy 1949.

Anton Ravander-Rauas (1890–1972). Lypsäjä. Kipsireliefi 1957.

Yrjö Mustonen ( 1937– ). Lehmät tulossa kotiin. Öljy 2012.

Miina Äkkijyrkkä ( 1949 - ). Tanssi 1 ja Tanssi 2, Akryylit 2016 sekä Vasikat, Pronssireliefi 2009.

Emil Halonen ( 1875-1950) Lypsäjä, kipsireliefi 1919.

Riitta Mäki, Lehmät Puujoen varrella, akvarelli 1992.

Reijo Huttu. Isälehmä, Vasikka ja Äitilehmä, pronssireliefit.