Lastenooppera-arvio: Uppo-Nalle saa hyvälle mielellä — Matti Makkosen säveltämä uutuusteos hellyttää ja sopii koko perheelle

Raikas, hyväntahtoinen ja suloinen musiikkisatu Uppo-Nalle unelmoi jää mieleen soimaan

Tuija Pauhu

Joonas Asikainen on hellyttävät Uppo-Nalle Matti Makkosen, sellon takana, säveltämässä musiikkisadussa. Koreografiasta vastaa Elina Orpana.

Matti Makkonen: Upponalle unelmoi, libretto Elina Karjalaisen kirjojen ohjalta Kira Boesen. Kantaesitys 7.7. Savonlinnasalissa. Musiikkisatu, tuottajana ESMO ry. Musiikin johto: Matti Makkonen, ohjaus: Kira Boesen, koreografia: Elina Orpana, lavastus ja puvut: Anne Peltonen, äänet ja valot: Jarmo Kaartinen. Rooleissa: Joonas Asikainen, Päivi Pylvänäinen, tanssija Elina Orpana. Yhtye: Kirsi Laamanen, harmonikka, Susanna Mieskonen-Makkonen, viulu, Maija Teikari, piano.

Savonlinnalaisen musiikkisadun kantaesitys on hieno asia. ESMO ry tekee hienoa työtä: ensin Aino Ackté -oopperan elvytys, nyt täysin uusi teos. Suuri kiitos Esmolle!

Elina Karjalaisen sympaattinen Uppis tarjoaa lempeää filosofiaa, ystävyyden ja välittämisen periaatteita, maailman menon ihmettelemistä pienen eläjän näkökulmasta sekä pieniä, herkkiä tarinoita. Esitys sopii perheen pienimmillekin.


Kira Boesen on laatinut libreton Karjalaisen kirjojen pohjalta jo olemassa olleiden, Matti Makkosen säveltämien  laulujen ympärille, mikä on vaikuttanut teoksen dramaturgiaan.

Tarina etenee episodeina, mutta satu kertoo kuitenkin Uppo-Nallen (Joonas Asikainen), tarinan: löytyy vedestä, on Reetan (Päivi Pylvänäinen) parasta kaveri, pelkää peipposia ja rakastaa lettuja, kirjoittaa suloisia runoja.
Kaltoin kohdellun Kumma-Nalle (Elina Orpana)  ilmestyminen muuttaa elämää, eikä mikään ole kuin ennen.


Matti Makkosen sävelkieli on sujuvaa ja melodiarikasta. Välillä soivat lähes lastenlaulun rallatuksen, välillä käydään tangossa ja muuttaa lattarissa, tanssitaan valssia, väristään pelostakin.

Trio Tanguangon ihanat naiset vahvistettuna säveltäjänä luovat värikkään ja svengaavan musiikkimaiseman, jossa on syvyyttä ja sävyjä.

Tuija Pauhu

Tanssi ja vauhti muutenkin ovat tärkeä osa esitystä. Päivä Pylvänäinen, Elina Orpana ja Joonas Asikainen


Myös soittajilla on roolit, ja Maija Teikari jopa ulvahtelee Laulavana lintukoirana.

Anne Peltosen puvut luovat eläinhahmot pienillä viitteillä, tärkeintä ovat korvat ja hännät. Lavasteet vielä vuodenajasta toiseen värivaihteluilla ja selkeillä symboleilla.


Joonas Asikainen on kerta kaikkisen hellyttävä Uppo-nalle. Hän huokuu hyvää tuulta ja nallemaista pehmeyttä. Kaunis baritoni soi vankkana ja vaihtelevana.

Päivä Pylväisen Reeta on topakka ja kekseliäs. Tytön ja Nallen kiintymys on herttaista, lähes kadehdittavaa. Pylvänäinen laulaa enimmäkseen musikaaliäänellä, mikä sopii lastenteokseen.


Tärkeää sekin, että sanoista saa loistavasti selvää.

Kira Boesenin ohjaus saa tukea Elina Orpanan koreografiasta: paljon hauskaa liikettä, tanssia ja melkeinpä akrobatiaa. Tässä oopperassa ei seistä laulamassa, vaan tanssi ja liike eteenpäin ja tarjoavat iloista katsottavaa.

lina Orpana on suloinen maahanmuuttajanalle, joka pelkää sotaa eikä osaa enää edes puhua.

Lapsikatsojat seurasivat hievahtamatta noin 45 minuuttia kestävää musiikkisatua, eikä ihme: teos piti pihdeissään.