Elokuva-arvio: Fantasiaa muuttuvan maailman kipupisteistä

David Appleby

Nicholas Hoult näyttelee
fantasiakirjailia J.R.R. Tolkienia suomalaisen Dome Karukosken elokuvassa.
Nicholas Hoult näyttelee fantasiakirjailia J.R.R. Tolkienia suomalaisen Dome Karukosken elokuvassa.

Tolkien (Iso-Britannia, 2019). Ohjaus: Dome Karukoski. Käsikirjoitus: David Gleeson, Stephen Beresford.
Rooleissa: Nicholas Hoult, Lily Collins, Colm Meaney, Derek Jacobi.
Kesto: 112 min. K-12.


Tuntuu aina olevan iso juttu, kun kotimainen ohjaaja pääsee tekemään isoa elokuvaa isossa maailmassa. Siksi muun muassa Tom of Finlandin ohjaajana tunnetun Dome Karukosken uusi brittituotanto on herättänyt kuhinaa meillä päin.

Kyseessä ei kuitenkaan ole mitään mullistavaa, vaan hyvin kaavan mukaan rakennettu henkilökuva. Mikä tekee elokuvasta kutkuttavan on se, että teoksessa päästään kurkistamaan ehkä aikamme suurimman fantasiateoksen tekijän elämään ja taruston taustoihin.

Tolkien ottaa palasia J.R.R. Tolkienin elämästä ja esittää yhteenvetoja siitä, mikä valoi vuonna 1892 syntyneeseen ohjaajaan vahvoja visioita.

Aidot elämänkokemukset valoivat vahvat perustat Taru sormusten herrasta -kirjojen lähtöohdalle. Elokuva tekee selväksi, että Tolkien on ollut syvästi maailmaa kokeva akateemikko, joka käytti fantasiaa eräänlaisena selviytymismekanismina.

Etualalle nousevat ajat Oxfordin yliopistossa ja ensimmäisessä maailmansodassa.

Myös teollinen vallankumous jättää jälkensä miehen myöhempiin kirjoituksiin.

Uuden maailman ihmeet kuvataan kirjoituksissa pahuuden voimina – pelottavina synkkinä ilmestyksinä, jotka sylkevät tulta, ja jotka on työstetty raudasta.

Karukoski sekä David Gleesonin ja Stephen Beresfordin käsikirjoitus rakentavat rakkaustarinasta punaisen langan.

Tolkienin (Nicholas Hoult) ja Edith Brattin (Lily Collins) rakkaustarina kuitenkin kerrotaan ajoittain niin imelästi ja perinteisesti, että koko suurkirjailijan tarina on sulaa silkaksi siirapiksi.

Tolkien on hyvin perinteinen taiteilijakuva, joka yrittää muutamalla tehostekuvalla luoda väläyksiä Tolkienin mielikuvitukseen. Tehokeinot kuitenkin usein vaimentuvat, kun kerronta palaa kaikkein arvattavimpaan muotoon.

Karukoski osoittaa olevansa mainio näyttelijäohjaaja, mutta viivottimen kanssa mittailtu käsikirjoitus ei anna paljon liikkumavaraa luoda aidosti kiehtovia henkilökuvia.

Hoult tekee vaikuttavan roolisuorituksen. Varsinkin sodan henkisiä arpia päästään tutkimaan muutamassa kohtauksessa todella kiinnostavalla tavalla. Käy selväksi, miksi kirjailija osasi kuvailla niin uskottavasti Keski-maan taistelukenttiä.

KOLME TÄHTEÄ

Hyvää: Hyvät näyttelijäsuoritukset.
Huonoa: Arvattavat juonikuviot.
Erityistä: Tolkienin suku ei ole tukenut elokuvan tuotantoa.

Luetuimmat