"Ihana koulu, jossa saa olla oma itsensä" — Itä-Savo seurasi pari tuntia 50-vuotiaan Savonlinnan taidelukion arkea — Katso video

Pohjoismaiden ensimmäinen taidelukio täyttää 50 vuotta, Taikkarin juhlinta näkyy kadulle saakka

Soila Puurtinen

Rehtori Reima Härkönen katsoo, kun soveltavan kuvataiteen abit sommittelevat valaistuja juhlamekkoja musiikkiopiston, taidelukion sisarkoulun, portaikkoon lauantain juhlaa varten.
Rehtori Reima Härkönen katsoo, kun soveltavan kuvataiteen abit sommittelevat valaistuja juhlamekkoja musiikkiopiston, taidelukion sisarkoulun, portaikkoon lauantain juhlaa varten.

Tämä on yksinkertaisesti ihana koulu. Saa olla oma itsensä, missään ei painosteta. Ei ole minkäänlaista syrjintää. Mahtava koulu.

Näin sanoo Savonlinnan taidelukion kuvataidelinjan abi Olga Hyvönen koulun valoisassa  ateljeessa.

Olga Hyvönen ja muut yleisen taiteen linjan abit tekevät nyt lopputöitään Kare Lampisen neuvoessa tarvittaessa. Lopputyön aihe on Raja. Jokaisen tulee valmistaa teos ja portfolio, joka kuvaa teoksen syntymistä.

— Aihe on hyvä. Se antaa tilaa myös mustille tunteille ja antaa vapautta, sano Hyvönen.


Atk-luokassa on pop-jazz-teorian tunti. Tehtävänä on säveltää 12 tahtia pitkä blues-melodia.

Oppilaat istuvat koneiden ääressä hiljaa, kuulokkeet päässään. Koneissa on koskettimet, joilla voi kokeilla sävelmäänsä toisia häiritsemättä. Nuotit kirjoitetaan perinteisesti: lyijykynä ja nuottipaperi.

— Melodia tulee tehdä perinteisen blues-sointikierron päälle, kertoo musiikinopettaja Heidi Takanen.

Bändiluokasta kantautuu sähkökitaran tilutusta. Viereisessä luokassa pitää Chieko Okabe äänenavausta Johanna Hannikaiselle. Moni on soittotunnilla: ne ovat osa kouluopetusta.


Alakerran kuvataideluokassa istuvat grafiikka- ja tilasuunnittelulinjan abit mukavassa ringissä. Kaikilla on käsissään kansiot. Niihin on koottu kaikki se, mitä kukin on tehnyt tilasuunnittelussa lukiovuosien aikana.

Nyt muistellaan viime kevään kurssia, jolla piirrettiin paikan päällä arkkitehtuurikuvia, kuten Wanhaa Casinoa ja Punkaharjun valtionhotellia.

Jokainen kertoo vuorollaan, mitä oppi ja vaikka sen, miltä tuntui käyttää akvarellitekniikkaa. Marjo Eskonen kyselee hienovaraisesti kertomaan lisää.

Musiikkiopiston korkeassa portaikossa ripustavat soveltavan taiteen linjan abit Kati Sinkkosen johdolla valkoisia, sisältä päin valaistuja naisten juhlapukuja.  Ne koristavat lauantain 50-vuotisjuhla.


Salissa kokoontuu kuoro. Paikalla ovat myös Mikko Nikula, Heidi Takanen ja Matti Makkonen. Nyt aletaan harjoitella itsenäisyyspäivää ja joulua varten. Kuoro ei ole mukana 50-vuotisjuhlassa.

— Sen sijaan siellä on jätti-Takamus, siis kansanmusiikkiyhtye. Tulossa on ainakin 50 entistä ja nykyistä takamuslaista, kertoo Nikula.

Soila Puurtinen

Kuvataiteen opettaja Marjo Eskonen kyselee hienovaraisesti, mitä grafiikan ja tilasuunnittelun linjan abit tunsivat oppineensa arkkitehtuuripiirtämisestä.
Kuvataiteen opettaja Marjo Eskonen kyselee hienovaraisesti, mitä grafiikan ja tilasuunnittelun linjan abit tunsivat oppineensa arkkitehtuuripiirtämisestä.


Savonlinnan taidelukio 50 vuotta

1966 Suomen kasvatusopillisen yhdistyksen toiminnanjohtaja, maisteri Kyösti Skyttä ja professori Martti Ruutu halusivat perustaa jonnekin päin Suomea kuvataidelukion. Savonlinnaan päädyttiin, koska entinen lyseo, nykyinen kaupungintalo oli vapaana. Kannatusyhdistys marraskuussa 1966.

1.9.1967 Savonlinnan taidelukion, Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen taidelukion ensimmäinen lukukausi käynnistyi. Erikoisalana kuvataide, opiskelijoita 60 ympäri Suomea.

1979 Kuvataiteen rinnalle tuli musiikki. Edelleen ainoa Suomen taidelukio, jossa nämä kaksi ovat rinnan.

1979 Taidelukiosta tuli kaupungin koulu.

1983 Muutto Sotilaspojankadulle nykyisiin tiloihin.

1987 Musiikkiopiston uuden rakennuksen yläkertaa ateljee ja grafiikan tilat.

1994 Sovelletun taiteen tilat Sotilaspojan kadun puutaloon.

2000-luvulla mm. koulutalo remontti, Ooppera-musiikkiteatterilinja sekä Taikkarin teatteri.

2017 Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Savonlinnan taidelukiolle erityistehtävät kuvataiteen ja musiikin opetuksessa. Erityisrahoitusta saavien oppilaiden määrä korotettiin 280:een. Kuvataidelukio nimitettiin valtakunnalliseksi kehittäjälukioksi.


Rehtorit

1967—1978 Pekka Pulkkinen

1978—1997 Maunu Paajanen

1997—2005 Riitta Moisander

2005—       Reima Härkönen

Opettajia 35, henkilötyövuosina 28. Opiskelijoita 264.

Oppilaiden lukion kursseista 1/3 taideaineita, 2/3 lukion yleisaineita.



Savonlinnan Taidelukion 50-vuotisjuhla11.11.klo 15 Melartin-salissa. Taidelukion koulurakennus muuntuu viikonloppua valo- ja mediataideteokseksi. Pääjuhlan jälkeen jamit.