Finlandia-voittajan valitsija päättää, mitä joulupukki kantaa kontissaan — Ehdokkaat julkistetaan tällä viikolla

Päättäjänä on Turun kirjamessujen ohjelmajohtaja, kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen. Hänen mielestään palkinnolle ei voi ladata sellaisia odotuksia, että sen avulla edistettäisiin vaikkapa demokratiaa.

AOP/Jarno Kuusinen

Viime vuoden Finlandia-voittajat olivat kaunokirjallisuudessa Juha Hurme, tietokirjallisuudessa Riitta Kylänpää ja lasten- ja nuortenkirjallisuudessa Sanna Mander. Huirmeen ja Kylänpään kirjat tekivät hyvin kauppansa.
Viime vuoden Finlandia-voittajat olivat kaunokirjallisuudessa Juha Hurme, tietokirjallisuudessa Riitta Kylänpää ja lasten- ja nuortenkirjallisuudessa Sanna Mander. Huirmeen ja Kylänpään kirjat tekivät hyvin kauppansa.

Tällä viikolla julkistetaan kirjallisuuden Finlandia-palkintojen ehdokkaat. Suurin huomio kohdistuu varmasti kaunokirjallisuuden Finlandiaan ja nimenomaan lopulta valittavaan voittajaan.

Huomioarvo on niin suuri, että melkeinpä voi sanoa voittajan valitsijan Seppo Puttosen päättävän samalla, mitä joulupukki kantaa kontissaan.

Finlandia-palkinto takaa jokseenkin varmasti, että romaani päätyy bestsellerlistalle. Moni ostaa palkitun kirjan riippumatta siitä, mikä kirja se on. Satunnaisia haastattelulausuntoja vahvistavat tilastot. Esimerkiksi viisi edellistä Finlandia-voittajaa on ollut vuoden myyntitilastoissa vähintään sijalla viisi.

Kunnas peittosi Hurmeen

Kirjallisuustoimittaja, Turun kirjamessujen vuoden 2018 ohjelmapäällikkö Puttonen vähän kakistelee väitettä diktaattorinvaltansa seuraamuksista. Hän huomauttaa, että ei viime vuoden voittajakaan ollut kaikkein myydyin kirja. Sen eli Juha Hurmeen Niemen peittosi lähes kolminkertaisella kaupallisella menestyksellään Mauri Kunnaksen Koiramäen Suomen historia.

Mutta kotimaisista aikuisten kaunokirjoista Niemi oli ykkönen.

Lukijat kyllä löysivät kirjan jo ennen palkinnon saamista. Niemi ilmestyi syyskuussa ja komeili heti lokakuussa Mitä Suomi lukee -tilastoissa. Sijoitus parani talven edetessä, ja se oli listan kärjessä joulukuusta helmikuuhun. Vuonna 2017 Hurmeen romaania myytiin 64 000 kappaletta.

Yhdenlainen hyvä kirja saa helpommin suuret lukijajoukot kuin toisenlainen hyvä kirja. Puttonen otaksuu, että jos viime vuoden voittajaksi olisikin noussut ehdokkaiden joukosta vaikka Miki Liukkosen O, menestys ei ehkä olisi ollut yhtä suuri.

Johanna Nurmi

Seppo Puttonen valitsee voittajaksi kirjan, jonka kieli on hienoa ja tarina kiehtova.

Ei pelota

Ratkaisija on joka tapauksessa paljon haltijana. Pelottaako?

— Minulla on niin monen vuoden kokemus kirjoista, että ei. Vastuullinen ja vaativa työ se tietysti on.

Puttonen ryhtyi lukemaan kirjoja sillä silmällä keväällä, jo useita kuukausia ennen kuin kaikki mahdolliset kisaan osallistuvat olivat edes ilmestyneet. Hän haluaa olla kartalla siitä, millaisesta joukosta ehdokkaat on valittu.

Aina joinakin syksyinä herää keskustelu ja ihmettely, miksi ehdokaslista on sellainen kuin on. Kirjallisuustoimittaja Puttonenkin on kollegansa Nadja Nowakin kanssa useasti osallistunut veikkailuun, mitä tarjolle tulee. Kuulemma koskaan heidän listansa ei ole ollut ihan sama kuin virallisten valitsijoiden, mutta sen hän katsoo kertovan lähinnä hyvän monimuotoisuudesta.

— Luotan esivalintaryhmään. Mutta ei minua sekään pelota, jos joukossa on joitakin kummallisia teoksia.

Tällä erää ehdokkaat valitsee lautakunta, johon kuuluvat kirjallisuustieteen professori Heta Pyrhönen puheenjohtajana ja muina jäseninä toiminnanjohtaja Anne Helttunen ja maajohtaja Marjo Tuomikoski.

Hienoa kieltä ja kiehtovasti kerrottu

Puttonen ei halua ennakolta spekuloida, millainen romaani palkinnon saa. Muutamaankin kertaan hän sanoo, että ratkaisuun vaikuttaa tietysti esiraadin antama lista. Hän haluaa nostaa esiin kirjan, jonka ansiot ovat nimenomaan kaunokirjallisia.

— Sen pitää olla kielirekisteriltään hienoa kieltä ja tarinallisesti hyvin kerrottu, kiehtova.

Puttosen mielestä palkinnolle ei pidä ladata sellaisia odotuksia, että sen avulla edistettäisiin vaikkapa demokratiaa. Ratkaisussa painavat kaunokirjalliset seikat.

Kun palkintoja on muitakin kuin Finlandia, ne toimivat hyvin.

Palkinnot — ja ehkä myös ehdokkuudet — suuntaavat katsetta kirjallisuuteen. Ne auttavat lukevaa yleisöä huomaamaan sellaista, mitä se ei ehkä muuten huomaisi.

— Kun palkintoja on muitakin kuin Finlandia, ne toimivat hyvin. Kirjallisuustoimittajana olen aina ihaillut Runeberg-palkintoa, joka ottaa huomioon kaikki lajityypit. Minua itseäni kiehtoo Runeberg-lista, Puttonen sanoo.

Alun perin Finlandia-palkinnon saajissa oli myös esseistejä ja runoilijoita.

— Minusta on selkeä ja hyvä systeemi, että se on romaanipalkinto.

Juha Hurmeen Niemen menestys alkoi pian sen ilmestyttyä. Silti kustantamossa uskotaan, että Finlandia-palkinnolla oli ratkaiseva merkitys myyntilukuihin.

— Kyllä siitä oli paljon hyötyä. Palkinnoilla on vaikutusta, Teos-kustantamon toimitusjohtaja Nina Paavolainen sanoo.

Kirjallisuuden palkitsijaisia

Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkistetaan 5.11., lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat 7.11. ja kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat 9.11. Palkinnot jaetaan 28.11.

Runeberg-palkinnon ehdokkaat julkistetaan vuosittain marras-joulukuussa. Palkinto jaetaan Runebergin päivänä 5.2.

Nuorisokirjallisuuden Topelius-palkinnon ja Arvid Lydecken -palkinnon ehdokkaat julkistetaan joulukuun alkupuolella.

Suomessa on kymmenittäin kirjallisuuspalkintoja.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Kommentoidut